Urheilun arvokeskustelua herättelevä Reilu Peili nosti keskusteluun urheilun ja seksuaalisen suuntautumisen. Urheilun ja yhteiskunnan edustajista koostuvalta vaikuttajaraadilta kysyttiin: Aukeaako homourheilijan kaappi lajista riippumatta?

Vastaajia oli kaikkiaan 38. Vastanneista suuri enemmistö 71 % koki, että vielä on paljon lajeja, joissa avoimuus seksuaalista suuntautumista kohtaan ei ole arkipäivää. Noin kolmannes, 29 % vastaajista koki tai kertoi haluavansa uskoa siihen, että maailma on muuttunut ja ymmärrys kasvanut – kaappien ovet olisivat urheilijoillakin auenneet.

Urheilijan itsensä takia olisi tärkeää saada olla oma itsensä ja suunnata kaikki mahdollinen energia harjoittelemiseen ja kilpailemiseen, eikä oman seksuaalisen identiteetin piilotteluun.

Normaali avoin ihmisyyttä korostava toiminta kasvattaa myös parhaita urheilijoita

Vastaajat totesivat miesten joukkuelajien olevan ongelmallisimpia ja sallivan vain yhdenlaisen miehen mallin. On yksilön kannalta haitallista, jos hän joutuu syrjinnän pelon takia salaamaan tärkeän puolen itsestään. Lajiliitotjen ja lajiseurojen tulisi ottaa aktiivinen rooli ilmapiirin parantamisessa ja syrjinnän ehkäisemisessä – ja siihen puuttumisessa.

Tässä on osa vaikuttajaraadin jäsenten vastauksista.

 

”Ei aukea vielä – valitettavasti. Jokaisella yksilöllä pitää olla mahdollisuus toimia ja esiintyä omana itsenään riippumatta henkilökohtaisista ominaisuuksista aivan jokaisella elämänalalla, siis myös urheilussa. Urheilu erityisesti ns. mehisissä lajeissa on varmasti yksi konservatiivisimpia paikkoja nyky- yhteiskunnassamme, surullista mutta totta. Omat taustat ja henkilökohtaiset ominaisuudet ovat yksityisasia, eikä itse asiassa mitenkään riippuvainen urheilijoiden pääjuttuun eli urheilemiseen ja urheilusuorituksiin nähden. Toivottavasti maailma on kuitenkin muuttumassa myös henkilökohtaisen seksuaalisen suuntautumisen hyväksymisen suhteen.” Jari Henttonen, puheenjohtaja, Suomen Käsipalloliitto.

”Normaali avoin ihmisyyttä korostava toiminta kasvattaa myös parhaita urheilijoita.”: Vesa Lappalainen, toiminnanjohtaja, Suomen Aikuisurheiluliitto ry.

”Yhä edelleen asian kertominen vaatii rohkeutta ja erityisesti joukkuelajeissa harrastavilla suurempi kynnys”: Sirpa Paatero, kansanedustaja.

”Miesten joukkuelajeissa kaappi näkyy pysyvän tiukasti kiinni. En näe, että tilanne muuttuisi kovin nopeasti. Valitettavasti”: Kari Räisänen, toimittaja, Helsingin Sanomat.

Nämä ovat henkilökohtaisia asioita. Miksi niistä halutaan otsikoita? Se on yksilön asia. Media ei tule peiton alle…

 

”Minun mielestä meillä tulisi olla tasa-arvoinen suhde niin hetero kuin homo urheilijoiden kanssa. Se ei myöskään tarvitse olla mitään ihmeellistä josta tehdään otsikoita vaan jokainen valitsee kumppaninsa omien lähtökohtiensa mukaan. Ei median! Nämä ovat henkilökohtaisia asioita. Miksi niistä halutaan otsikoita? Kyllä meidän urheiluketälle mahtuu jokainen urheilija seksuaalisesta suuntautumisesta huolimatta. Se on yksilön asia. Media ei tule peiton alle…”: Jukka Järvinen, kaupunginvaltuutettu, ex-ammattinyrkkeilijä.

”Yhdistys perustettiin todelliseen tarpeeseen. On havaittavissa, että nuoria ei enää tule niin paljon mukaan. Asiat ovat menossa parempaan suuntaan ja nuoret voivat paremmin liikkua valtavirtaseuroissa. Eroja on toki paikkakuntien lisäksi lajeittain sekä sukupuolen suhteen. Toivoisin enemmän esikuvia, jotta jokainen uskaltaa olla oma itsensä”: Erika Patrikainen, puheenjohtaja, HOT ry.

”Jokaisen tulee voida itse päättää kertoako seksuaalisesta suuntautumisestaan tai sukupuoli-identiteetistään ja kenelle, mutta ei ole hyväksyttävää, että ympäristön kielteiset asenteet vaikuttavat tuohon päätökseen. Urheiluyhteisöjen ja tilojen tulisi olla avoimia kaikille seksuaalisesta suuntautumisesta tai sukupuoli- identiteetistä riippumatta, ja niiden turvallisuus ja syrjimättömyys tulisi taata. Lajiliitoilla ja seuroilla onkin tärkeä rooli positiivisen ilmapiirin luomisessa ja syrjinnän ehkäisyssä sekä siihen määrätietoisesti puuttumisessa”, toteaa Terhi Aaltonen, Setan vs. pääsihteeri.

Toivottavasi urheilijoilta löytyy rohkeutta olla oma itsensä. Kyse ei ole siitä, että pitäisi seksuaalisuutensa omana tietonaan, sillä niin eivät tee heterotkaan -he ovat avoimesti heteroita. Muille tätä ei tunnuta helpolla sallittavan. Homourheilijan odotetaan siis toisin sanoen yhä teeskentelevän heteroa.

Lähde: Olympiakomitea