Tasa-arvoisen avioliittolain tullessa voimaan 1. maaliskuuta järjestettiin heti saman päivänä Musiikkiteatteri Kapsäkissä tapahtuma, jossa Pastori Kai Sadinmaa vihki useita mies- ja naispareja. Hänestä tehtiin välittömästi kantelu Helsingin hiippakunnan tuomiokapituliin, joka antoi ratkaisunsa tänään.

Mainos

Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli antoi Sadinmaalle tänään vakavan moitteen. Kyseessä on rangaistus, jota ei ole mainittu virallisella rangaistusasteikolla, siten se rinnastunee lähinnä huomautukseen eikä sillä ole varsinaista juridista merkitystä. Ratkaisu tehtiin äänestyspäätöksenä 5-2. Kaksi tuomikapitulin jäsentä olisi antanut kovemman rangaistuksen.

Työnantajan määräämät seuraamukset eivät toki koskaan ole kuitenkaan vailla merkitystä. Oikeuskäytännössä huomautuskin on osa samaa jatkumoa kirjallisen varoituksen ja työ- tai virkasuhteen päättämisen kanssa. Tuomiokapitulinkin ratkaisussa on kyse ennakkoratkaisusta. Tämä oli ensimmäinen kirkkotyönantajan ratkaisu ja siten ennakkotapaus.

Vastineessaan hänestä tehtyyn kanteluun Sadinmaa perusteli keväällä tekoaan näin.

– Koen perustellusti, että olen pappina julkisen vallan edustaja ja siten velvoitettu toteuttamaan virkamiesvelvollisuuttani myös vihkimisten osalta. Tulkintani mukaan julkisoikeudellisena yhteisönä kirkolla ei ole oikeutta olla noudattamatta lain sille asettamia velvoitteita.

Sadinmaa perusteli kantaansa Suomen perustuslain pykälillä 22 ja 107 joiden mukaan kirkon säännökset ovat alisteisia perustuslaille ja myös kansainvälisille ihmisoikeussopimuksille.

Kantelun jättänyt yksityishenkilö katsoi, että kirkon linjauksen mukaan avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto ja siksi tuomiokapitulin on tutkittava asia. Kirkon omat linjaukset eivät kuitenkaan voine olla ristiriidassa lainsäädännön kanssa kuten Sadinmaa totesi.

– Avioliitto on meillä ennen muuta maallinen instituutio. Ollaankin hyvin lähellä syrjintää silloin kun kirkon viranhaltija kieltäytyy vihkimästä samaa sukupuolta olevia henkilöitä avioliittoon, toteaakin siviilioikeuden professori Urpo Kangas.
Pappi voi viranhaltijana valittaa hallinto-oikeuteen ja sen päätöksestä vielä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jotka ovat kirkosta riippumattomia.
− Pidän todennäköisenä sitä, että aikanaan mahdollisesti annettavan tuomioistuimen tulkinnan mukaan pappi ei ole voinut syyllistyä virkavirheeseen sen vuoksi, että hän on noudattanut Suomen eduskunnan hyväksymää lakia, jonka tasavallan presidentti on vahvistanut. Pappi käyttää vihkiessään julkista valtaa ja julkisen vallan käytön oikeudellinen arviointi ei kuulu tuomiokapitulille, toteaa Kangas Helsingin yliopiston sivulla julkaistussa uutisessa.
Helsingin piispa Irja Askola kommentoi STT:lle, että hän toivoisi lakia muutettavan siten, että se sallisi pappien heidän halutessaan olevan mahdollista vihkiä myös samaa sukupuolta olevia pareja.
Sadinmaa selvittää saamaansa vakavaa moitetta juristien kanssa ja aikoo valittaa siitä hallinto-oikeuteen, mikäli se on mahdollista.
Lähiaikoina maan muut tuomiokapitulit antavat omat ratkaisunsa omien alueidensa papeista tehtyihin kanteluihin homoparien vihkimisestä. Seuraamukset eivät ole sidottuja Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin tämän päiväiseen ratkaisuun. Mikäli asiaa myöhemmin käsitellään hallinto-oikeudessa ja vielä korkeimmassa hallinto-oikeudessa, kuten todennäköisesti käy, sieltä tulevat päätökset ovat tuomiokapituleja velvoittavia.