Toni Varis kertoi viikko sitten sosiaalisessa mediassa saaneensa Ilmarisen asiantuntijatehtävistä potkut koeajan viimeisenä päivänä. Tapaus nousi nopeasti Iltalehden kautta useampien medioiden uutisiin. Myös QX kysyi Varikselta tapauksesta ja hänen tilanteestaan. Ilmarinen vakuutti selvittävänsä väitteet. Selvitys on nyt valmis.

Ilmarisen tänään julkaistussa tiedotteessa todetaan, että mitään todisteita Variksen kertomukselle ei ole löytynyt ja vakuutetaan, että epäasiallista ja syrjivää käytöstä Ilmarinen ei hyväksy. Voidaan siis todeta, että Ilmarisen mukaan Varis valehtelee.

Suuri kysymys kuuluu, myöntäisikö Ilmarinen syrjintää tapahtuneen, jos niin olisi käynyt? Ei ole tavatonta, että syyllinen, isokin yritys, poikkeaa totuudesta omaksi edukseen.

Ilmarisen tiedotteessa todetaan, että koeajalla ”työntekijälle annetaan palautetta ja hänelle varataan mahdollisuus korjata toimintaansa, jos sellaiseen on tarvetta”. Edelleen todetaan, että ”työsuhteen päättämiselle koeajalla on ollut työsopimuslain mukaiset, dokumentoidut perusteet pidemmältä aikaväliltä”. Varis kiistää saaneensa mitään ennakkovaroitusta tai kehotuksia tsempata. Jos työnantaja on kerännyt puutteita Variksen työskentelyst ”pidemmältä aikaväliltä”, miksi työsuhde purettiin vasta neljän kuukauden koeajan viimeisenä päivänä.

Talouselämälle Varis ja Ilmarisen edustaja henkilöstöjohtaja Sami Ärilä kertoivat eri tarinan myös siitä, miten irtisanomista loppuviikosta pyrittiin selvittämään. Varis kertoo ehdottaneensa tapaamista, mutta siihen ei suostuttu, Ärilä taas toteaa asian olleen päinvastoin.

On kysyttävä, mikä olisi ollut Variksen motiivi valehdella? Asian tuominen julkisuuteen ei hänen työuralleen varmaankaan eduksi ole eikä koeaikapurusta kovin merkittäviä rahallisia korvauksiakaan voine saada, prosessi olisi joka tapauksessa henkisesti raskas Varikselle, Ilmarisellahan on pohjattomat resurssit oikeutta käydä. Sitten on kysymys, mikä on Ilmarisen motiivi kiistää mahdollinen syrjintä, se on jo paljon ilmeisempi.

Nähtäväksi jää saammeko selvyyttä asiaan mahdollisesti viranomaisselvityksen myötä. Onhan mahdollista, että syrjintää ei pystytä todentamaan. Silloin jää kysymykseksi, mitkä olivat irtisanomisperusteet, mitä oli työnantajan keräämällä listalla.

Kun kiistoja pyritään voittamaan perusarsenaalia on syyllisyyden kiistäminen, tosiasioiden kiistäminen, asian pakottaminen sana vastaan sana -tilanteeksi ja vastapuolen uskottavuuden heikentäminen. Nämä voidaan tulkita nyt nähdyn.

Julkisuusarvon vuoksi tällä tapauksella on niin iso merkitys, että olisi hyvä jos tuo työnantajan Variksen puutteista keräämä lista ja todellinen purkuperuste kerrottaisiin julkisuuteen, sen voi toki tehdä vain Varis itse, jos tiedot on hänelle annettu.

Ilmariselta Ärilä kommentoi QX:lle, että koeajalla olevalle työntekijälle annetaan viimeiseen asti mahdollisuus onnistua, syrjiviä tai epäasiallisia perusteita ei hyväksytä ja päättymisen syyt kerrotaan aina.*

– 4kk on varsin lyhyt aika oppia vaativa asiantuntijatyö, päästä sisään työyhteisöön ja näyttää osaamisensa. Jos koeaikana havaitaan henkilön suoriutumisessa tai vaikka käytöksessä jotakin, mikä ei vastaa odotuksia, hänelle annetaan aina asiasta palautetta ja samalla myös mahdollisuus korjata toimintaansa. On hyvin inhimillistä, että jokaiselle työntekijälle annetaan viimeiseen asti mahdollisuus onnistua. Se on keskeisin syy, miksi koeaikapuruissa niin meillä kuin muissakin yhtiöissä päätös tehdään yleensä aivan koeajan lopussa.

– Syy ei voi koskaan eikä missään olosuhteissa olla epäasiallinen, syrjivä tai epäeettinen.

– Henkilölle kerrotaan aina työsuhteen päättymisen syy. Se ei tarkoita, että purkutilaisuudessa käydään läpi yksityiskohtaisesti tapahtumia tai päivämääriä, vaan se, liittyykö työsuhteen päättäminen esim. osaamiseen, työsuoritukseen tai vaikka esimerkiksi sopeutumiseen työyhteisöön. Kaikki ne syyt joihin tällainen tulkinta perustuu, on aina käyty henkilön kanssa läpi koeajan kuluessa, osana palautteenantoa.

*Lisätty Ärilän kommentit QX:n kysymyksiin