Homoklubit eivät enää täytä samaa tarvetta kuin takavuosina. Etenkin 70- ja 80- luvuilla homoklubit olivat osa undergroundia, oma salainen ja suojainen piirinsä vain isompien kaupunkien kätköissä.

Yhteiskunnan avoimuuden kasvaessa seksuaalivähemmistöjen edustajat, etenkin homot ja lesbot, ovat voineet olla ilman vaaraa oma itsensä siellä missä valtaväestökin juhlii.

Viime vuosina tekniikan kehitys on vaikuttanut yöelämään enemmän kuin koskaan, enää ei tarvitse poistua kotoa löytääkseen seuraa.

Qruiser Partyissa 2012 oltiin vain miesten kesken. Kuva: Karo Holmberg

Kehitys ei toki ole pelkästään huonoa. Homot voivat olla luonnolisesti omana itsenään ja käydä kaupungin muissakin paikoissa, ei vain niissä muutamassa tai parissa homomyönteiseksi tiedetyssä paikassa.

QX kysyi yöelämää hyvin tuntevilta henkilöiltä, mikä on Helsingin yöelämän tilanne tällä hetkellä ja mihin olemme menossa.

Tarja Palomäki on Happy Hour Restaurants Oy:n toimitusjohtaja, yritys pyörittää Helsingissä muun muassa Le Bonkkia ja homoväestölle suunnattua Freedomia, joka avattiin tänä kesänä. Tarja sanoo, että appsit ovat jonkin verran vähentäneet ulkonakäyntiä, mutta eivät lopeta sitä kokonaan, koska lopulta ihmiset on tavattava livenä.

– Tinder ei korvaa oikeita ihmiskontakteja, vaikka muuten hauska juttu onkin, sanoo Tarja.

Samoilla linjoilla on Herculeksen ja Mann’s Streetin ravintolapäällikkö Mikko Ikonen.

– Kyllä se vaikuttaa osittain siihen, kuinka lähdetään baariin. Appsit helpottavat tutustumista uusiin ihmisiin. On rennompaa nähdä naamatusten, kun on ensin jutellut netissä.

Appsien vaikutuksen myöntää myös dtm:n ravintolanjohtaja Markku Valtanen.

– Uskon, että appsit ovat helpottaneet toisen ihmisen löytämistä netin kautta. Osa varmaan myös jättäytyy appsien turvin pois yökerhoista ja muista paikoista, missä samanhenkisiä ihmisiä voisi löytää.

 

Uhka nimeltä hetero

Ennen kuin tietotekniikka uhkasi homobaareja puhuttiin paljon heteroistumisen uhkasta. Kun sisään pääsevät sekä miehet että naiset, miten ravintola pysyy enää homopaikkana. Aiheesta keskusteltiin hyvinkin tunteikkaasti etenkin 90-luvun loppupuolella, kun Annankadun dtm alko vetää puoleensa myös heterokävijöitä.

Helsingin homoklubeista vastaavat toteavat yksimielisesti, että ongelmaa ei ole kun paikan linjaus on kunnossa.

Freedomin Tarja uskoo avoimuuteen.

– Freedom on tarkoitettu kaikille suvaitseville ihmisille oli seksuaalinen suuntaus mikä hyvänsä.

– En näe mitään pahaa siinä, että homobaareissa käy myös heteroita koska silläkin keinolla voimme saada tasa-arvoisuutta ja näytettyä kuin lystiä meillä homoilla onkaan, toteaa Herculeksen Mikko.

– Meillä on jo niin pitkä tausta homobaarina että porukka tietää että olemme homo isolla Hoolla. Aina enemmän käy myös heteroita, mutta silti yleensä mukana on vähintään yksi homo ja `heterotkin` saattavat löytää itsestään uusia puolia, Mikko jatkaa.

– Ravintolan maine, pitkä elinkaari ja tunnettavuus riittävät hyvin houkuttelemaan hlbti-henkilöt paikalle. Luonnollisesti ravintola on avoinna kaikille, kunhan jokainen muistaa kunnioittaa toisia ihmisiä, sanoo dtm:n Markku.

Juttusarja jatkuu ensi viikolla.