Helsingissä on vielä muutama vuosi sitten ollut enemmänkin homopaikkoja. Kaiken kaikkiaan käynnit yökerhoissa ovat Helsingissä vähentyneet ja yökerhoja on lopetettu ja muutettu muun muassa kuntokeskuksiksi. Katukuvaan tulee tilalle uusia ruokaravintoloita. Mihin suuntaan yöelämä on menossa ja miten homopaikka voi menestyä?

QX:n juttusarja Helsingin homoyöstä jatkuu. Kysymyksiimme vastasivat Happy Hour Restaurants Oy:n toimitusjohtaja Tarja Palomäki, joka vaikuttaa kesällä avatun Freedom barin takana, Herculeksen ja Mann’s Streetin ravintolapäällikkö Mikko Ikonen, dtm:n ravintolanjohtaja Markku Valtanen, DJ, tuottaja ja promoottori Sakke Haaranen, DJ, muusikko, tuottaja ja promoottori Lauri Soini.

Sakke Haaranen on helsinkiläinen ammatti-DJ, joka on soittanut vuosikaudet Helsingin ykkösyökerhoissa, järjestänyt omia homomyönteisiä klubi-iltoja. Jotkut muistavat Saken varmasti Qruiser Partyista parin vuoden takaa. (Kuvituskuva)

– Käyttäytyminen ja yökerhossa käyminen on vain muuttunut. Sanoisin myös, että kun et uskalla erottautua olet vain pelkkää harmaata massaa. Kannustaisinkin Ravintoloitsijoita uskaltautumaan ja hyppäämään ulos mukavuusalueelta ja tekemään ja kokeilemaan jotain uusiakin asioita.

– Ruokaravintoloita suositaan varmasti siksi, että ollaan siirrytty sieltä yökerhosta valoisaan paikkaan, tunnelma on erilainen.

Sakke vahvistaa satunnaisen yökerhokävijän havainnot, suutelevia miespareja on kaupungin pintayökerhoissa enemmän kuin 15-10 vuotta sitten.

– Tämähän on lisääntynyt huomattavasti ja itseäni se ainakin ilahduttaa. Nyt eletään kumminkin vuotta 2014 ja jokaisen tulisi olla onnellinen juurikin sellaisena kuin on ja viettää aikansa niinkuin itse haluaa haluamiensa ihmisten seurassa, napauttaa Sakke.

Peyton esiintyi Gay Pride Discothequessa Helsingissä kesällä 2012.

Tuoko esiintyjä asiakkaita?

Helsingin homobaareista vastaavat eivät yllättäen olekaan täysin yksimielisiä siitä, mikä on esiintyjien tai DJ:n merkitys paikan suosiolle.

– Tapahtumat ja vierailevat DJ:t ovat tärkeitä vetonauloja klubille ja ravintolalle ja hyvä syy lähteä ulos. Niitä on hyvä olla aika-ajoin, sanoo Tarja kesällä avatusta Freedomista.

– Nykypäivänä Artistien vaikutus on mielestäni hiipunut, tietysti suuret nimet vaikuttaa asiakasmääriin, mutta ei kuitenkaan niin suuresti. Meillä omat DJt: ja tietysti henkilökunta ovat loppupeleissä se juttu, miksi meilläkin käydään, kommentoi ravintolapäällikkö Mikko Herculeksen suosiota.

– Artistibuukkaukset, erilaiset tapahtumat ja vierailevat dj:t ovat edelleen erittäin tärkeää ohjelmaa ja viihdettä ja uskon, että tämä tilanne tulee pysymään vielä pitkään, sanoo Markku dtm:stä.

– Ohjelman suhteen on enemmän merkitystä kiinnostavalla sisällöllä kuin sillä mihin vähemmistöön kukakin sattuu kuulumaan. Tanssimusa on aina ollut ”homoa”, sanoo Lauri Soini, joka suunnittelee ohjelmaa Helsingin

trendiklubeille tai voisi kai sanoa hipsteriklubeille, missä monet homotkin käyvät.

(Kuvassa miehiä Herculeksen vaahtobileissä Helsingin Pride-viikolla 2013. Kuva: Karo Holmberg.)

 

Lauri Soini on DJ ja muusikko ja järjestää myös tapahtumia.

Lauri on tuonut Helsingin trendiklubeille esiintyjiä ja tiskijukkia suoraan homoskenen ytimestä. Hercules And Love Affair, Horse Meat Disco, Prosumer, Tama, Sumo, TJ Samson, Daniel Wang …

Lauri ei kuitenkaan työskentele homoklubeille vaan toimii Kalliossa sijaitsevan Kaiku-klubin promoottorina sekä lisäksi tekee ohjelmaa myös muille trendiklubeille Ääniwalliin, Kuudennelle Linjalle, Siltaselle ja on mukana myös Flow-festivaalin ja Turku Modernin ohjelmistojen suunnittelussa.

Homot ovat aina olleet osa trendikkäiden paikkojen asiakaskuntaa, suvaitsevainen asiakaskunta luo turvallisemman ympäristön olla.

 

– Kaikki ovat tervetulleita järjestämiini iltoihin, toteaa Lauri.

– Homman nimi on musiikki ja tanssit sosiaalisessa ympäristössä. Pyrin siihen, että

nyrkkiä pyörittävät testoäijät pysyvät poissa ja jättävät tanssilattialla tilaa miesten tai naisten korkokengille.

(Kuvassa ylhäällä NikoLa Gay Pride Dischotequessa Helsingissä kesällä 2012. Drag-esiintyjät ovat yleisintä homopaikkojen viihdettä.)

Lauri toteaa, että jos ohjelma ja paikka vain kiinnostavat erilaiset vähemmistöt tulevat paikalle.

– Suvaitsevaisuuden taso on normaali henkilökunnalla ja kävijöillä yhtä lailla. Mitään alleviivausta ei tänä päivänä tarvita, en myöskään halua painostavaa ilmapiiriä suuntaan tai toiseen, Lauri jatkaa.

 

Miss Gay -kilpailu debytoi dtm:ssä kesällä 2013. Kuva: Karo Holmberg

 

– Oleellista on hauskanpito, tiivistää Lauri.

– Luotan että arvomaailma löytyy järkeviltä klubikävijöiltä tänäpäivänä. Viimekädessä musiikki, kiinnostava ja joskus haastavakin ohjelma, sijainti ja lippu ovella pitävät huolen tunnelmasta ja sisällä olevasta jengistä, Lauri jatkaa.

– Parhaalla tanssilattialla on kaikenlaista jengiä oikealla fiiliksellä. Ystävät, musiikki ja skumppa riittää. Ja pitkät aukioloajat. Anne holmlund ja päivi räsänen voi haistaa v*tun, tiivistää Lauri lopuksi. (Kuvituskuva)

Lue myös: Juttusarjan ensimmäinen osa

Kolmas osa viikon kuluttua.