Kolumni. Toppi vai bottom? Siinä on sen luokan pulma, että lisää vain pääkallo käteen, niin tarjolla on todella homo uudelleentulkinta Hamletista. Useimmille meistä vastaus tulee luontevasti perstuntumalta, mutta harva sitä erikseen kirkossa kuuluttaa – ainakaan, jos valinta on jälkimmäinen. Altavastaaja kun antautuu monenlaiselle pilkalle, jolle on englannin kielessä oikein nimikin: bottom shaming. Kyllä, shaming eikä shaving.

Bottomien häpäisy ei olisi mahdollista, ellei samalla uskoteltaisi, että kyllä toppi on aina toppi. Totuus kuitenkin on, että toppejakin riittää joka ”junaan” ja että jokapaikanhöylän etsijät joutuvat pettymään karvaasti.

Erityisen haastavaksi tilanne muuttuu alennusmyyntien aikaan, jolloin toppeja löytyy rekkikaupalla ilman mitään takeita laadusta. Mainospuheissa kyllä hehkutetaan, että ”eriväriset ja -malliset topit ovat ihanteellisia valintoja jokaiseen kaappiin” ja että juuri meillä on ”suuri valikoima hienoja toppeja eri hintaluokissa – jopa alle vitosella”! Näistä lukemattomista toppivaihtoehdoista löytyy sitten kuulemma juuri se omiin tarpeisiin sopiva arki-, bisnes- tai juhlatoppi.

Siskot, älkää kuunnelko mainosmiesten puheita ja maatko sorkat kohti kattoa ihmettä odottaen! Syksyn suuri toppivertailu auttaa erottamaan topit toisistaan, vaikka rautakangella. Vertailussa käytetyt toppien nimet ja kuvaukset on poimittu aidoista netti-ilmoituksista.

Epäuskottavien mainospuheiden paljastaminen alkaa määrittelemällä, mikä oikeastaan on uskottavaa. Voinemme estoitta yhtyä puhujaan, joka julistaa: ”Hyvä toppi on pelastus, silloinkin kun ei ole mitään päälle pantavaa.” Tai että ”hyvä toppi on tytön paras kaveri”. Eikä totuutta venytetä edes silloin, kun topin todetaan olevan ”mitä sopivin valinta niin kuumaan kesäpäivään kuin klubin sykkeeseen”. Siis jos puhutaan berliiniläisestä klubista.

Vaaravyöhykkeelle astutaan vasta, kun aletaan hehkuttaa vaikkapa toppien terveysvaikutuksia. Satavarmasti voinemme nimittäin todeta vain tämän: ”Topin materiaali lisää kehon lämpöä, kun toppi on kosketuksissa ihon kanssa ja laittaa ihon hikoilemaan kuin saunassa.” Ja kyllä, näin toimiessaan topin voidaan myös sanoa laihduttavan. Kaikki muu on kuitenkin silkkaa psykologista vaikuttamista. Esimerkiksi ”ympäristöä säästävistä materiaaleista valmistettu ihana perustoppi” ratsastaa röyhkeästi ekotrendeillä, ja kokonaisvaikutelmana on jonkinlainen cityvihreän ja persun sekasikiö.

Toppimainonnan todellinen miinakenttä koostuu adjektiiveista, vertauksista ja kaikkinaisesta hehkutuksesta, jonka todenperäisyyttä on mahdotonta osoittaa ilman kokeilemista. Ja silloin onkin jo liian myöhäistä vedota 14 päivän palautusoikeuteen. Nyrkkisääntönä pidettäköön sitä, että mainospuheista uskottavimpia ovat ne, jotka perustuvat itsestäänselvyyksiin. Jos topin nimenä on ”Naima-toppi”, asiasta on turha lähteä väittelemään – muunlaisista topeista on tuskin kuunaan kuultu! Yhtä päivänselvää on todeta, että toppi on ”vartalonmyötäinen” tai ”kuin toinen iho”.

Uskottavina voidaan niin ikään pitää mainospuheita, joissa toppien ominaisuuskuvaukset eivät ole pelkästään myönteisiä. Esimerkkeinä mainittakoon ilmoitukset, joissa kursailematta todetaan, että toppi on ”kooltaan suurehko”, ”alaspäin levenevää mallia”, kerrassaan ”oversize” tai yksinkertaisesti ”löysä”.

Jos taas mainoksessa puhutaan ”kevyestä ja hengittävästä topista”, näistä kahdesta sanasta vain hengittävään on (toivottavasti) luottaminen. Keveys taas on katsojan silmässä, ja niin on myös se, onko kyseessä todellakin ”siro”, ”monikäyttöinen”, ”kaikki ennakko-odotukset ylittävä” tai kerta kaikkiaan ”kaupungin kuumin toppi”. Täysin omaan arvoonsa voi jättää myös väitteet, jonka mukaan ”toppi on raikas kuin kevättuuli” – ellei ihan omin silmin näe, että kyseinen toppi on juuri purjeveneen kannella patsastellut suomenruotsalainen.

Joskus rehellisyyttäkin voi toki olla liiaksi asti niin, että vaikutelmana on: ”Älä kerro lisää!” Tämä tuli mieleen esimerkiksi lukiessa ilmoitusta, jonka mukaan toppi on ”lyhyt, laatikkomallinen ja hauskasti leikattu”. Hyvin epäilyttävänä voidaan pitää myös sitä, jos topin ominaisuuksien vihjataan olevan olosuhteista kiinni. Tästä on ehkä räikeimpänä esimerkkinä väite, jonka mukaan ”toppi on koossa 22–24”. Jos taas ilmoituksesta todetaan, että toppi on ”saatavana tällä hetkellä mustana, harmaana ja vaaleanvihreänä”, mainostaja on mitä ilmeisimmin bordelli, joka ei panosta henkilöstön hyvinvointiin.

Seuraavassa on lyhyt sanasto, joka purkaa toppi-ilmoittelun salakielen selkosuomeksi ja auttaa bottomeja löytämään omat tarpeet parhaiten tyydyttävän vaihtoehdon.

B Good -toppi = käskyttävä toppi 

Joogatoppi = erittäin notkea toppi, jonka kumppanikaan ei selviä pelkällä leppoisalla äijäjoogalla – asanoista hallittava vähintäänkin ”syväkyykky”, ”alaspäin katsova koira” ja ”kuolleen miehen asento”

Kaksiosainen toppi = kaksospojat, molemmat toppeja

Kultaisella koristeketjulla varustettu toppi = lävistyksiä

Läpikuultava toppi, jossa röyhelökoriste = bimbo

Narutoppi = sidontaleikkeihin viehtynyt

Niskalenkkitoppi = väkisinmakaaja

Paljettitoppi = drag queen esiintymisasussaan

Pannaan Suomi kuntoon -toppi = oikeistopopulisti

Pitsitoppi = transvestiitti

Seeprapainatuksella varustettu toppi = tatuointeja

Tekninen toppi = insinööri, joka on viehtynyt monenlaisiin apuvälineisiin

Treenitoppi = aloitteleva, hätäinen ja siksi usein kärsivällistä koulutusta vaativa toppi

Vaakaraidallinen toppi = auringossa pahasti palanut rantapummi

Vaarallisten aineiden varalta testattu toppi = valvotussa koevapaudessa oleva huumerikollinen

Verhoiltu toppi = bottomiuttaan peittelevä toppi

Hulivilipoika on helsinkiläinen bloggari, joka kirjoittaa homokulttuurista löysin rantein QX:ään kerran kuussa.