Vastuullisuus on hyvää bisnestä. Viime vuonna, osana World Economic Forumia, pidettiin yksi kokonainen päivä teemalla ”LGBT and Business”. WEF oli kutsunut koolle tutkijoita ja yrityksiä, joilla oli tietoa ja kokemusta siitä, miksi yhdenvertaisuutta työpaikalla ja osana yrityksen viestintää kannattaa ja nimenomaan taloudellisesti kannattaa, edistää.

Tutkimusten mukaan työntekijän tehokkuus laskee noin 15 prosenttia, mikäli hän tuntee, ettei voi olla rehellisesti oma itsensä työpaikalla. 15 prosenttia tehokkuudesta käytetään siihen, että huolehditaan, ettei paljastuta. Tämä kaikki on poissa tietenkin liikeyrityksen tuotosta. Ja mitä isompi yritys, sitä enemmän sinulla on työntekijöitä, jotka eivät uskalla saavuttaa parasta potentiaaliaan.

Tämän takia globaaleissa yrityksissä on alettu, paitsi suunnitella yhdenvertaisuusohjelmia, niin myös toimeenpanna niitä vahvasti. Amerikkalainen Deloitte on omissa yrityksissään ja sisaryhtiöissään perustanut LGBT-verkostoja, joissa ne yrityksen työntekijät, jotka määrittelevät itsensä edellä mainittujen kirjainten mukaan, voivat keskustella ja osallistua yrityksen toimintojen suunnitteluun, yhdenvertaisuuden toteutumisen näkökulmasta.

Yleisesti on todettu, että yritykset, jotka uskovat yhdenvertaisuuteen ja toteuttavat sitä, ovat innovatiivisempia, työntekijäuskollisuus on vahvempaa ja ovat vähemmän riskialttiita syrjintäsyytöksille kuin muut. Kaikki tämä on tietenkin itsestään selvää ylätasolla, mutta numerot viivan alla puhuvat myös puolestaan.

Yhdenvertaisuuden edistäminen on myös yritykselle hyvää bisnestä brändäyksen takia

Globaalit megatrendit ajavat meitä kuluttajia tekemään tietoisia, yhteiskunnallisia valintoja kaiken aikaa. Me haluamme tuotteen lisäksi ostaa hyvää mieltä, vaikutusvaltaa ja tehdä myös omasta itsestämme, omasta brändistämme, sellaisen, mitä muut ihailevat. Me haluamme itsekkäästi tehdä hyvää itsellemme ja muille. Samalla horjuva uskomme demokraattiseen vaikuttamiseen saa meidät haluamaan vaikutuksia päätöksillemme heti, ei suinkaan pitkällisen lainsäändäntöprosessin kautta.

Kaikki edellä mainitut seikat johtavat siihen, että muutos tulee meidän kulutustottumustemme, jokapäiväisten päätösten kautta. Hyvänä esimerkkinä Finlaysonin Tom of Finland –sarja ja nyt heidän oivaltava Muumi-mainoksensa, jossa otettiin kantaa ahdasmieliseen suhtautumiseen pakolaisiin ja erilaisuuteen. Näissä tapauksissa iso liikeyritys otti vahvasti kantaa ihmisoikeusasioihin ja kiitoksena siitä se sai uuden laajan asiakaskunnan ja voita leivän päälleen. Viimeisin ulostulo tuli Kalevala Korulta, joka lahjoitti Sylkevä tyttö –korujaan tasa-arvoa vahvasti esiintuoneille uusille kunnanvaltuutetuille.

Yritykset eivät kuitenkaan pysty aina kaikkeen yksin ja siksi vahva yhteistyö ihmisoikeuksien kanssa työskentelevien asiantuntijajärjestöjen kanssa on tärkeää. Se edellyttää vahvaa avautumista molemmilta. Se vaatii myös meiltä kuluttajilta tietoisia valintoja ostokäyttäytymisessä. Nämä asiat johtavat kuitenkin siihen, että se vaatii yhteiskunnalta kokonaisuudessaan vähitellen muutosta siihen, että meidät kaikki on nähtävä yhdenvertaisina. Ja se on tavoite, jota kohti haluamme varmasti kaikki työskennellä.