Oikeusministeriö valmisteli viime hallituksen aikana esityksen äitiyslaiksi, joka jäi hallitukselta kuitenkin antamatta 2015 eduskunnalle hallituspuolue kristillisten Päivi Räsäsen johdolla sitä vastustaessa. Nykyinen vuonna 2015 aloittanut Juha Sipilän hallituskaan ei antanut valmiina ollutta esitystä äitiyslaista avioliittolain liitelakien osana. Marraskuussa 2015 vireille tulleessa kansalaisaloitteessa esitettiin oikeusministeriön valmisteleman esityksen hyväksymistä sellaisenaan.

Äitiyslaki mahdollistaa, että naisparille hedelmöityshoidoilla syntyvän lapsen juridinen suhde molempiin vanhempiinsa voidaan vahvistaa tunnustamalla lapsi neuvolassa, ilman tarvetta perheen sisäiseen adoptioon. Tällainen käytäntö on voimassa kaikissa muissa Pohjoismaissa ja lukuisissa muissa Euroopan maissa kuten Maltalla ja Espanjassa.

Naisparille syntyvän lapsen oikeusturva paranisi huomattavasti, koska hänen juridinen suhteensa molempiin vanhempiinsa olisi selvä jo syntymästä lähtien. Nykyisin lapsi saa oikeuden toiseen vanhempaansa vasta kun perheen sisäinen adoptio on vahvistettu. Tähän voi mennä useita kuukausia, jopa vuosi. Siihen asti lapsi on hyvin turvattomassa asemassa, jos toinen vanhemmista menehtyy tai vanhemmat eroavat.

Ihmisoikeus-, lapsi- ja perhejärjestöt tukivat kansalaisaloitetta äitiyslaiksi, mukana olivat Sateenkaariperheet, Väestöliitto, Suomen UNICEF, Pelastakaa Lapset, Amnesty International Suomen osasto, Ihmisoikeusliitto, Seta, Monimuotoiset perheet -verkosto, Suomen Setlementtiliitto, Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto, Naisasialiitto Unioni, Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS, Yhden Vanhemman Perheiden Liitto, Adoptioperheet, Regnbågsankan, HeSeta, Pirkanmaan Seta, Turun seudun Seta, Jyväskylän Seta, Mummolaakso, Kasary.

Kansalaisaloite sai lisää vauhtia, kun aloite sai paljon huomiota sosiaalisessa mediassa. Mm. kirjailija ja mediapersoona Paula Noronen lupasi ajaa kaivinkoneella Helsingistä Kuala Lumpuriin, jos 50 000 nimeä saadaan kasaan. Madventures ja Docventures -ohjelmista tuttu Riku Rantala lupasi tehdä jotain extrakuumottavaa.

Syyskuussa 2016 kansalaisaloite äitiyslaiksi oli eduskunnassa lähetekeskustelussa. Keskustelun taso vajosi eduskunnassa pohjalle äityslain vastustajien perustellessa kantaansa biologialla ja ikiaikaisilla tavoilla. Keskustelun tason ei katsottu olevan sivistysvaltiolle kunniaksi, tästä huomattivat keskustelun aikana kansanedustajat Emma Kari (vihr.), Silvia Modig (vas.) ja Jani Toivola (vihr.).

Eduskunnan lähetekeskustelusta kansalaisaloite äitiyslaiksi eteni lakivaliokuntaan, joka  päätti vuoden päästä syyskuussa 2017  äänestyksessään tehdä kansalaisaloitteesta mietinnön, joka puoltaa sen hyväksymistä. Nyt tuo mietintö on lähes puolen vuoden jälkeen valmis ja laki palaa eduskuntaan. Ensimmäisessä käsittelyssä eduskunta jälleen keskustelee aloiteen sisällöstä ja sen jälkeen tapahtuvassa toisessa käsittelyssä kansanedustajat pääsevät vihdoin äänestämään äitiyslain kohtalon.