Tällä viikolla viimein julkaistiin Helsinki Priden koko ohjelma. Koko viikon kestävä Helsinki Pride sisältää tapahtuman sivujen mukaan lähes 100 tapahtumaa. Mukana on viime vuosien tapaan vaikuttava joukko yhteistyökumppaneita. Yhteistyökumppanit värittävät Helsinkiä sateenkaareen väreihin omalla mainonnallaan. Pyhien takia ainakin Stockmann ennätti aloittamaan jo torstaina.

Vaikka Pride-viikon alla median ja sosiaalisen median täytti jo ihastus ja järkytys kirkon osallistumisesta, on näkyvin osuus kuitenkin perinteinen Pride-kulkue. Se on lauantaina 29. kesäkuuta. Viime vuonna osallistujia oli ennätysmäärä.

Mutta ovatko kaikki oikeasti tervetulleita Helsinki Prideen?

Tänä vuonna Helsinki Pride -yhteisön epäonnistuneen viestinnän vuoksi on moni cis-homo miettinyt tapahtuman järjestäjän motiiveja. Ovatko kaikki enää tervetulleita Prideen?

Cis-etuliitteen käyttö on yleistynyt muutaman viime vuoden aikana ja sillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka kokevat sukupulensa vastaavan sitä, mikä heille on syntyessä määritelty, erotuksena trans-henkilöistä. Cis-sukupuolisia on suurin osa väestöstä.

Helsinki Pride väittää edustavansa sateenkaaren koko kirjoa, mutta julkaisee kuitenkin sivuillaan kirjoituksia, joissa pidetään ongelmallisena cis-homojen osallistumista. Olettaen samaan kasaan kuuluvat myös biseksuaalit, vaikka heidät on järjestön viestinnässä kutakuinkin täysin unohdettu. Tai juuri siksi. Tämä on sopimatonta, koska Helsinki Pride väittää edustavansa myös meitä. Miten voi edustaa ja samalla arvostella? Ei voi.

Reipasta arvostelua herättänyttä kirjoitusta ei ole poistettu, eikä anteeksipyyntöä esitetty, joten selvästi asiaa ei pidetä Helsinki Pridessa vakavana.

Mieleen tulee eräs kohua herättänyt kolumni, jossa arvosteltiin tuntemattoman naisen pukeutumista, koska hänen salainen solansa näkyi. Meteli oli valtavaa ja kirjoitus poistettiin verkosta. Nähtävästi lihaksikkaita vähäpukeisiä homomiehiä saa Helsinki Priden, meidän oman järjestömme mielestä pilkata.

Päivää ennen Helsingin kulkuetta tulee kuluneeksi tasan 50 vuotta Stonewallin mellakoista New Yorkissa, mikä aloitti koko Priden perinteen. Ensimmäinen Pride mellakoiden kunniaksi marssittiin tasan vuosi Stonewallin jälkeen. Lukuisat Pride-tapahtumat ympäri maailman kunnioittavat Stonewallin muistoa tänä kesänä, myös Helsinki Pride.

Stonewallin perinnöstä meidän tulee muistaa ennen kaikkea tämä: Yhdessä olemme vahvoja, eikä kukaan muu voi määritellä, mitä sinä saat olla. Niinpä Helsingin Pridessa voi kulkueessa marssia myös cis-homo stringeissään, jos hän niin haluaa. Tätä ei voi riittävästi alleviivata, sillä etenkin tänä vuonna tämä on esitetty aiempaa vahvemmin pilkkakuvana ja paheksuttavana jopa Helsinki Pride -yhteisön (entinen Heseta) taholta.

On häpeällistä, että Stonewallin 50-vuotisjuhlavuotena meidän pitää taistella jostain näin itsestään selvästä – tällä kertaa sateenkaari-ihmisten kesken. Sosiaalisessa mediassa onkin herännyt myös keskustelua siitä pitäisikö Helsingissä jonkun muun järjestää koko kansan Pride.

Helsinki Priden ohjelma on tapahtuman sivuilla.

Puistojuhlassa nähdään ja kuullaan muun muassa Tuure Boelius ja Darude. Lauantain päätösjuhlan ohjelma on sen sijaan vähemmän kansaan menevä ja edustaa Berliinin undergroundia, mikä on kummallinen valinta. Millaista kohderyhmää tässä on ajateltu? Apollon salissa esiintyvät Hercules & Love Affairista tuttu laulaja Aérea Negrot ja Berghain klubin DJ nd_baumecker.