Helsinki Priden päivitys ramadanista 13.4.2021 kuuluu näin: ”Tänään alkaa ramadan. Ramadan on perinteisesti yhteisöllinen kuukausi, jolloin kokoonnutaan yhteen perheen ja ystävien kanssa. Toivomme sydämellisyyttä sekä sinnikkyyttä löytää tapoja tukea toinen toistamme poikkeuksellisina aikoina. Ramadan on myös kiitollisuuden aikaa.  Hyvää ramadania! Ramadan Kareem!”

Helsinki Priden päivitys joulusta 21.12.2020 kuuluu näin: ”Rauhallista joulun aikaa kaikille!”

Ero siinä, miten Helsinki Pride ottaa esiin islamin ja kristinuskon tärkeimmät juhlat on suuri.

Tosiasiallisesti mitään joulun pyhien toivotusta ei ole. Kyseinen lyhyt toivotus on toiminnanjohtajan päättyvästä vuodesta kirjoittamien kiitosten lopussa. Ei sanakaan joulun viestistä. Ramadania selvästi hehkutetaan.

Ramadanin aikainen paasto on merkittävä osa islamia, yksi sen viidestä peruspilarista. Ramadanin aikana aikana muslimit pidättäytyvät syömisestä, juomisesta, tupakoinnista ja seksistä auringonnousun ja -laskun välisenä aikana.

Joulu on juhla ”keskellä vuoden pimeintä aikaa, jossa pimeyteen syttyvä valo sytyttää toivon”, kuvataan Suomen evankelisluterilaisen kirkon sivulla.

Menemättä tässä sen syvemmälle uskonnollisten juhlien olemukseen, molemmat ovat uskontoa vahvistavia ja yhteisöllisiä tapahtumia.

Edellisenä jouluna 2019, Helsinki Pride nosti Instagram päivityksessään esiin joulun ongelmat: kaikille joulu ei tuo yhteisöllisyyttä. Joulua 2018 ei sitäkään sen kummemmin toivotettu, vaan 24.12.2018 päivityksessä toivotetaan vain ”hyvää joulua” ja tiedotetaan Sateenkaareva joulu tapahtumasta.

23.5.2020 Helsinki Pride juhlisti ramadanin päättymistä: ”Today it’s the end of Ramadan, tomorrow Sunday will be the first day of the Eid, we wish happy Eid to all our Muslim members of the community and allies”.

Helsinki Pride ei juhlista joulua samalla tapaa

Kysyin asiasta Helsinki Pridelta sähköpostitse. Sosiaalisesta mediasta vastaa toiminnanjohtaja Aaro Horsma, mutta kysymyksiimme vastasi puheenjohtaja Panu Mäenpää.

Mäenpää korostaa, että Helsinki Pride -yhteisö on uskonnollisesti sitoutumaton järjestö. Tarkoituksena on ollut tuoda lohtua niille, jota jäävät ja tuntevat jäävänsä yksin yhteisöllisten juhlien kuten joulun ja ramadanin aikana.

– Tässä postauksessa on kantava ajatuksena se, että juhlapyhinä monet tuntevat yksinäisyyttä ja kaipaavat seuraa, jos ovat esimerkiksi joutuneet yhteisöstään ulossuljetuksi. Mm. joulunaikaan tehdyissä postauksissa toimme esiin samankaltaista sanomaa, yrittäen tuoda lohtua yleensä yhteisöllisenä nähtyjen tapahtumien keskellä niille, joille ei ole yhteisöä. Me haluamme olla yhteisö, jonne kaikkien on hyvä tulla, omana itsenään, Mäenpää kirjoittaa sähköpostivastauksessaan.

Mäenpää nostaa esiin Helsinki Priden jäsenkuntaan kuuluvat muslimitaustaiset, joille ramadan on tärkeä juhla. Yhteisö onkin tehnyt ansiokasta ja arvokasta työtä pakolaisten ja maahanmuuttajien ja muuten etniseen vähemmistöön kuuluvien parissa Together-toiminnassaan.

Mäenpää kiistää, että ramadan postauksilla olisi mitään yhteyttä islamin edistämiseen ja muistuttaa järjestön tehneen yhteistyötä myös Suomen evankeliluterilaisen kirkon kanssa  Pride-tapahtumassa ja toteaa:

– Teemme yhteistyötä organisaatioiden kanssa, jos ne sitoutuvat arvoihimme ja toimintaamme.

Tämä juuri on se seikka, mikä ramadan-postauksessa herätti ajatuksia. Lukuisisssa islaminuskoisissa maissa homoseksuaalisuus on rangaistavaa ja siitä voidaan tuomita kuolemaan.

Lue lisää: Näissä maissa homoudesta voidaan rangaista kuolemantuomiolla.

Lue lisää: Islamin homofobia on peräisin kristinuskolta

Islamin homofobia on viime aikoina ollut esillä enemmänkin, sillä jalkapallon MM-kisat on ostettu homovihamieliseen Qatariin.

Lue lisää: Qatar sallii Pride-liput jalkapallon MM-kilpailujen aikana – vaikka homoseksuaalisuudesta voi saada maassa kuolemantuomion

Mäenpää kiistää, että ramadan päivitykset liittyisivät millään tavalla uskontoon, vaan korostaa että niiden tarkoitus on ollut lohduttaa yksinäisiä yhteisöllisen juhlan aikana:

– Se ei siis millään tavalla liittynyt niinkään uskontoon, vaan yksinäisyyteen, jota ihmiset tuntevat juhlapyhien aikaan, aivan kuten toimme samaa asiaa esille joulukuussa, viitaten siinäkin siihen, että juhlapyhien aikaan ihmiset tuntevat yksinäisyyttä ja toivoisimme, että jokainen löytää itselleen yhteisön, jossa saa olla oma itsensä.

Mäenpää kieltätyy vastaamasta kysymykseeni siitä, miksi juutalaisten ja ortodoksien vastaavia suuria juhlia ei ole huomioitu. Ehkä heitä ei ole jäsenistössä riittävästi asiaa edistämässä.

Mielestäni ihmisoikeusjärjestön tulisi pidättäytyä juhlistamasta kaikkia uskonnollisia pyhiä, niin paljon pahaa ja haittaa ovat uskonnot heteronormatiivista poikkeaville aiheuttaneet, eikä toki kristinusko mitenkään vähiten. Osa turvapaikanhakijoista on paennut kotimaastaan juuri islamin homofobian tähden.