Juha Hyrkäs päätyi Diakonissalaitoksen hätämajoitukseen oltuaan yli kolme vuotta asunnoton.

Diakonissalaitoksen sivuilla julkaistussa jutussa, kerrotaan miten jo lapsesta asti aktiivinen Hyrkäs toimi ennen Suomeen paluutaan yrittäjänä ulkomailla. Argentiinan taloustilanteen heikentyessä hän päätti palata Suomeen auttamaan sairasta äitiään. Myös pitkä suhde oli päättynyt ja hän päätti jäädä Suomeen. Sitten alkoivat ongelmat

Hyrkäs kertoo, että pienellä paikkakunnalla oli vaikeaa olla gay: ”Tuntuu, että minua haluttiin savustaa ulos koko kylästä”. Sitten hän sai myös oman diagnoosinsa:HIV ja latentti tuberkuloosi. Lääkityksestä tuli ongelma taloudellisista syistä, asunto meni, haaveet väitöskirjan teosta jäivät. Hyrkäs joutui tilanteeseen, jollaiseen ei luulisi kenenkään Suomessa joutuvan. HIV-lääkitystä ei aloitettu, koska hänellä ei ollut asuntoa eikä siten vakaata paikkaa lääkkeiden säilyttämiseen.

”Minua alistettiin tavalla, josta en pystynyt vuosiin edes puhumaan”

Hyrkkään asuntohakemus meni pieleen järjestelmävirheen vuoksi ja hän joutui asumaan milloin missäkin, ajoittain myös kriisimajoituksessa, hän päätyi päihteettömyydestään huolimatta päidehuollon paikkaan. Siellä hän joutui seksuaalisen suuntautumisensa takia vaaratilanteisiin, kun päihteiden käyttäjille gayn läsnäolo oli liikaa. Hyrkäs koki väkivaltaa ja seksuaalista häirintää, pahoinpitelyä: ”Minua alistettiin tavalla, josta en pystynyt vuosiin edes puhumaan ääneen”.

Hyrkäs haluaakin nostaa keskustelua lhbt-asunnottomien asemasta. ”Homoseksuaalit ovat asunnottomina erityisen haavoittuva ryhmä, ja transihmisten tilanne on vielä kamalampi.”

Viime vuoden elokuussa Hyrkäksen elämä sai jälleen paremman suunnan, kun hän pääsi Diakonissalaitoksen Inarintien yksikön päihteettömään majoitukseen. Sittemmin hän on saanut asunnon ja saanut asioitaan kuntoon enemmänkin. Käänne tapahtui, kun viimein heräsi toivo, että voi itse vaikuttaa omiin asioihin, sillä asunnottomuus vie voimavarat