LHB-liiton kerrotaan ajavan seksuaalivähemmistöjen eli lesbojen, homoseksuaalien ja biseksuaalien asiaa sekä tarjoaa vertaistukea. ”Me tahdomme, että jokaisella on oikeus rakastaa ja näyttää rakkautensa ilman, että joutuu sen vuoksi kokemaan syrjintää”, lukee LHB-liiton verkkosivulla.

LHB-liitto aloitti toimintansa toukokuussa 2021. Sen inspiraationa oli uusien LHB-toimijoiden aalto maailmalla, kuten LGB Alliance Britanniassa.

Lue lisää: Brittiläistä LGB-järjestöä syytetään transfobiasta – kärjessä takavuosien disco-tähti

LGB Alliance järjestöä pidetään kuitenkin transfobisena ja sen saama julkinen rahoitus halutaan perua. Briteissä transfobien jahtaaminen ja cancelointi käy kiivaana. Tunnetuin esimerkki tästä on tietenkin JK Rowling.

Lue lisää: Harry Pottereiden kirjoittajaa syytetään transfobiasta – jälleen kerran

Myös Suomessa transaktivistit ovat sosiaalisessa mediassa aktiivisia. LHB-liittoakin alettiin heti toukokuussa vastustaa aktiivisesti ja sen perustajien henkilöllisyyksiä kaivaa esiin, heitä kohtaan alettiin myös masinoida väkivaltaa ja kiusaamista, kuten haastattelussa kävi ilmi. Ajojahdin vuoksi vain kaksi LHB-liiton perustajista esiintyy omilla nimillään, Iiris Vesala ja Linda.

Ehkä hieman yllättäen väkivaltakuvastolla flirttailevaan aktivismiin liittyivät Trans ry:n keulahahmot Julia Peltonen ja Panda Eriksson sekä Anna Harjuvaara. Kerromme transaktivismin ylilyönneistä toisessa jutussa:

Lue lisää: Transaktivismi voi myös ampua yli – yllytetään väkivaltaan

Julkaisemme haastattelun sellaisenaan.

LHB-liitosta kerrotaan kyseessä olevan poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton ryhmittymä, joka haluaa edistää monisävyisempää keskustelua sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolirooleihin liittyvistä aiheista.

Linda: Olen suomenruotsalainen sairaanhoitaja Uudeltamaalta. Minulla ei ole järjestökokemusta ennestään, mutta olen yli 10 vuotta seurannut LHBT-kulttuuria, varsinkin netissä. Olen LHB-henkilönä nähnyt, miten LHBT-aktivismi on muuttunut, ja miten se on minun mielestäni hylännyt LHB-henkilöt poliittisen sukupuoli-identiteetti-ideologian takia. Huomasin, että ulkomailla monet LHB-henkilöt ovat järjestäytyneet modernia sukupuoli-ideologiaa vastaan, ja koin, että samankaltainen järjestö on tarpeellinen Suomessakin.

Iiris Vesala: Olen asunut pitkään Itä-Suomessa ja vaikuttanut politiikassa vuodesta 2008 asti, jolloin liityin Vihreisiin Nuoriin ja aktivoiduin Kainuun SETA:ssa. Olen ollut järjestöissä ja politiikassa useissa eri rooleissa, mm. Joensuun kaupungin varavaltuutettuna. Koulutukseltani olen humanististen tieteiden kandidaatti ja opiskelen paraikaa tietojenkäsittelytieteen maisteriohjelmassa.

QX: Miksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt eivät mahdu samaan järjestöön?

Linda: Sukupuolen moninaisuuden käsite olettaa, että kaikilla ihmisillä on sukupuoli-identiteetti. Me emme usko, että tämä pitää paikkaansa. Sukupuoli on biologinen, kiistämätön fakta, ja niitä on kaksi. Seksuaalinen suuntautuminen perustuu näihin kahteen sukupuoleen. Jos olet homo tai lesbo, koet seksuaalista ja romanttista vetovoimaa samaan sukupuoleen. Jos olet biseksuaali, koet seksuaalista ja romanttista vetovoimaa molempiin sukupuoliin, ja jos olet hetero, koet seksuaalista ja romattista vetovoimaan vastakkaiseen sukupuoleen.

Iiris: Monessa mielessä tietysti mahtuvat, jos tarkoitus on vaikka vain järjestää hyviä, kaikille avoimia bileitä. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä yhdistää se, että poikkeamme jollain tapaa valtavirrasta ja lisäksi monet seksuaalivähemmistöön kuuluvat ovat nuorena kokeneet sukupuoliristiriitaa tai tykkäävät leikkiä sukupuolirooleilla. Ja tietysti jotkut kuuluvat molempiin vähemmistöihin samanaikaisesti. Tämänhetkiset poliittiset tavoitteemme kuitenkin eroavat räikeästi ja valitettavasti modernin homofobian annetaan rehottaa LHBT-järjestöissä, ja siksi on tärkeää, että seksuaalivähemmistöille on myös omia tiloja.

QX: Miksi seksuaalivähemmistöt tarvitsevat oman järjestön?

Linda: Meidän tarpeemme ja kiinnostuksen kohteemme ovat erilaisia kuin sukupuolivähemmistöjen. Sitä paitsi kaikki suuret LHBT-järjestöt Suomessa tuntuvat käytännössä olevan poliittisesti vasemmalla. LHB-ihmisille jokaiselta puolelta poliittista kirjoa tarvitaan aidosti poliittisesti sitoutumaton järjestö.

Lue lisää: Debatti: Seta ja Helsinki Pride ovat hylänneet seksuaalivähemmistöt

Iiris: LHBT-järjestöissä rehottavan modernin homofobian sekä poliittisten tavoitteiden vuoksi. Esimerkiksi translain läpivieminen ehdotetussa muodossa, jossa kuka tahansa voisi saada naisen henkilötunnuksen – ilman transdiagnoosia, ilman tutkimuksia, ilman hoitoja – olisi niin suuri loukkaus naisten oikeuksia kohtaan, että seksuaalivähemmistöön kuuluvana naisena kieltäydyn maksamasta jäsenmaksua oikeuksiani polkevalle taholle.

Useimpia homoja ei kiinnosta istua kuuntelemassa, kuinka heitä koulutetaan pois “sairaista genitaalipreferensseistään”.

Lue lisää: Espanjan hallitus hyväksyi lakiesityksen joka sallii sukupuolen muuttamisen omalla ilmoituksella

Anonyymi: Lesboilla ja bi-naisilla ei ole enää mahdollisuuksia naisteniltoihin ja -juhliin, koska sinne haluavat itsemäärittelyn nojalla kaikki (naiseksi edes silloin tällöin identifioituvat, muunsukupuoliset ynnä muut) – ja ilmeisesti osittain sama juttu homo- ja bimiehillä – joten heidän pitää itse luoda uudestaan omat tilansa.

QX: Onko teistä kuinka moni ollut aiemmin jossain lhbt-järjestössä jäsen tai ihan aktivi?

Linda: Seurasin nuoruudessa suomenruotsalaista Regnbågsankan-järjestöä. En ollut virallinen jäsen.

Iiris: Olin aktiivinen jäsen Kainuun SETA:ssa vuoden 2008 tienoilla, ja olen käynyt myös Oulun SETA:n, Joensuun Hobilesin ja Helsinki Priden tapahtumissa. Nuorena kaipasin seuraa ja vertaistukea, mutta sittemmin järjestön linja muuttui minulle vaikeaksi kannattaa.

Anonyymi: Toimintaamme (vaikka ei aktiiveiksi) on hakeutunut ja yksityisiä kannatusviestejä on lähettänyt useita entisiä SETA:n aktiiveja.

QX: Suomessa on kaksi transjärjestöä, miltä teistä tuntuu, kun seksuaalivähemmistöjen järjestö kohtaa vastustusta?

Linda: Ei yllätä. Nykypäivänä transsukupuoliset ovat LHBT-aktivismin keskipisteessä. Jokaisessa paikassa, missä on aloitettu järjestö LHB-ihmisten oikeuksien ajamiseen ja missä ollaan oltu kriittisiä gender-ideologiaa kohtaan, järjestö on saanut valtavan määrän vihaa ja uhkailua.

Iiris: Minusta on absurdia, että LHB-järjestön perustamista pidettiin automaattisesti transvihana. Melkein naurattaa, että keskustelu on saanut niin surrealistisia käänteitä. Eihän transjärjestöjen olemassaoloa pidetä homofobiana eikä vaikkapa Diabetesliiton nähdä olemassaolollaan syrjivän ei-diabeetikkoja! Jos pelkkä homojen järjestäytyminen herättää vihaa, kyse on ehdasta homofobiasta.

Anonyymi: Taustatiedoksi, että Suomessa on SETA:n lisäksi ainakin Trasek ry, Trans ry, Transfeminiinit ry, Translasten ja -nuorten perheet ry ja Dreamwear Club DwC ry. Tuemme kaikkien oikeutta järjestäytyä ja ajaa oikeina pitämiään asioita demokraattisin keinoin.

”Jos pelkkä homojen järjestäytyminen herättää vihaa, kyse on ehdasta homofobiasta”

Eräs bloggari on koostanut ansiokkaan blogipostauksen vastustuksesta, jota pelkkä perustamisemme keräsi mm. Twitterissä, Instagramissa ja Punk in Finland -foorumilla. Suosittelemme vilkaisemaan kuvakaappaukset!

QX: Miten koettte tämän hetkisen keskusteluilmaston? Miksi haluatte pysyä anonyymeinä? Onko teitä ahdisteltu liiton kannanoton takia? Esimerkkejä tästä? 

Linda: Tämänhetkinen keskusteluilmasto on erittäin huono. Jokainen, joka esittää kysymyksiä transideologiasta, leimataan vihamieliseksi, transfoobikoksi ja “terfiksi” (TERF eli “trans-exclusionary radical feminist”, käytetään haukkumasanana transideologiaan kriittisesti suhtautuvia kohtaan). Jopa järjestö, joka ajaa LHB-ihmisten asiaa, halutaan vaientaa. Meidän mielestämme LHB-ihmisten sekä naisten oikeuksista ja kokemuksista täytyy saada puhua julkisesti.

”LHB-ihmisten sekä naisten oikeuksista ja kokemuksista täytyy saada puhua”

Iiris: Keskustelun ilmapiiri on kummallisen kiristynyt. Olen menettänyt mielipiteitteni vuoksi useita Vasemmistonuorissa toimivia ystäviä. Olen pitkän linjan vihreä aktiivi ja puhuttuani translakiuudistuksen porsaanrei’istä Vihreiden Nuorten vuosikokouksessa 2017 jotkut tutut lakkasivat tervehtimästä. Minusta tehtiin järjestölle kaksi ilmiantoa, joiden syynä oli turvallisen tilan rikkominen ja ahdistuksen tuottaminen. Kurinpidollisia seuraamuksia ilmoituksista ei tullut, koska en ollut tehnyt mitään väärää ja järjestön johto ymmärsi, että olin vain puhunut lain väärinkäytön mahdollisuuksista enkä missään vaiheessa nimitellyt transihmisiä. Sinänsä tilanne siis ratkesi silloin parhain päin. Minusta on kuitenkin huolestuttavaa, että ns. turvallisen tilan käytössääntöjä yritetään käyttää poliittisen keskustelun tukahduttamiseen poliittisissa järjestöissä.

Maalitolppia siirrellään jatkuvasti, ja esimerkiksi ennen suorastaan ylikorrekteja tai yliselventäviä ilmaisuja “biologinen sukupuoli” ja “biologinen mies/nainen” yritetään nykyään väittää loukkaaviksi. Lainsäädännöstä keskustelu muuttuu mahdottomaksi, jos nämäkin termit kielletään.

Sananvapaus on muutakin kuin ennakkosensuurin puutetta. Ihmisillä pitäisi olla oikeus järjestäytyä ja käydä poliittista keskustelua ilman, että he joutuvat pelkäämään elantonsa puolesta tai sietämään uhkauksia. Minulla on varaa ottaa riski ja tulla julkisuuteen, mutta esimerkiksi monilla taide-, kasvatus- tai yhteiskunnallisella alalla toimivalla ei ole tätä mahdollisuutta uramahdollisuuksien kapenemisen pelon takia.

”Ihmisillä pitäisi olla oikeus käydä poliittista keskustelua ilman, että he joutuvat pelkäämään”

QX: Vakiintuneilla LHBTQ-sivustoilla; Advocate, Attitude, on julkaistu puheenvuoroja, jossa todetaan transmiehistä, että penistä ei tarvitse, se on korvattavissa ja gay/bi -mies muuten tyydytettävissä. Pride-paraateissa on nähty kylttejä ja ympäri webbiä transaktivistien puheenvuoroja, joissa todetaan, että genitaaleilla ei ole väliä, ihminen on enemmän kuin genitaalinsa. Mitä mieltä olette tällaisesta retoriikasta?

Linda: Monta vuotta lesbokulttuurissa on ollut perusoletus, että seksilelu ei ole sama asia kuin sukuelin. Lesbona olen niin usein kuullut miehiltä kysymyksen, miksi lesbot käyttävät dildoja, kun he vain voisivat harrastaa seksiä miehen kanssa. Silikoninen tai muovinen seksilelu ei ole sama kuin orgaaninen elin, eikä homojen, lesbojen tai kenenkään muunkaan kuuluisi joutua selittämään, miksi hän haluaa harrastaa seksiä ainoastaan sellaisten ihmisten kanssa, joilla on vulva tai penis. Jos seksikumppanin sukuelimillä ei ole väliä, on biseksuaali.

Lue lisää: Sinä et voi määrätä ketä minun tulee rakastaa

Iiris: Vaatimus siitä, että homojen pitäisi harrastaa seksiä biologisten naisten kanssa, on eheyttämisretoriikkaa. Miksi LHBT-järjestöt ajavat homojen eheyttämistä?

On ihmisen omalla vastuulla oppia tulemaan seksuaalisesti torjutuksi niin, ettei reagoi torjuntaan painostamalla tai syyllistämällä, vaan hyväksyy torjunnan tyylikkäästi. Useimmat transihmiset varmasti pystyvät tällaiseen aikuismaiseen käytökseen, mutta se pieni osa, joka ei pysty, on valitettavasti saanut netin kaikukammioista pontta ja näennäistä oikeutusta painostukselleen.

Minusta tuntuu, että jotkut biseksuaalit eivät pohjimmiltaan ymmärrä “monoseksuaaleja”, siis homo- ja heteroseksuaaleja. He kuvittelevat, että pohjimmiltaan kaikki ihmiset ovat vähän biseksuaaleja ja valmiita tekemään rakkauselämässään poikkeuksia hyviä tyyppejä varten. Mutta eihän se ole näin. Jotkut ihmiset ovat 100 % heteroja tai homoja eikä sille voi mitään.

”Jos seksikumppanin sukuelimillä ei ole väliä, on biseksuaali”

Anonyymi: Tällaisissa puheenvuoroissa usein nimitellään homoseksuaalisuutta genitaalifetissiksi, ja se, jos mikä, on ihmisten typistämistä genitaaleihin. Jos pitää biologisista naisista, silloin pitää kokonaisista naisista. Kyseessä ei ole mikään “vulvafetissi”, joka suuntautuisi vain ja ainoastaan naisen sukuelimiin.

Jostain kumman syystä heteromiehiä ei painosteta pariutumaan biologisten miesten kanssa. Meistä on selvää, että lesbot ja homot on valittu seksuaalisen painostuksen kohteeksi siksi, että heteromiesten painostaminen “naispeniksen” hyväilyyn saisi suuren yleisön raivostumaan ja nauramaan. QX voisi tehdä katugallupin siitä, kuinka moni heteromies olisi valmis imemään “naisen penistä”!

Homoseksuaaleille suunnatuista deittisovelluksista ja -ryhmistä saa nykyään yleensä bännit, jos avoimesti ilmoittaa etsivänsä saman biologisen sukupuolen edustajaa. Miksi? Mitä pahaa homoseksuaalisuudessa on?

QX: Webbisivullanne on väitteitä, jotka koetaan transfobisina. Oletteko transfobisia?

Linda: Ei olla transfoobisia. Useampi meistä on nuorempana identifioitunut transsukupuoliseksi tai muunsukupuoliseksi, ja meillä jopa on transsukupuolisia kannattajia. Me kannatamme transsukupuolisten oikeuksia, mutta ei LHB-ihmisten ja detrasitioituneiden kustannuksella.

Iiris: Emme. Useat transsukupuoliset jakavat kantamme mm. translain uudistuksesta ja self-id-periaatteen vahingollisuudesta Tämä poliittinen kanta ei tee kenestäkään transfobista.

Ei ole myöskään transfobista todeta, että biologiset sukupuolet ovat olemassa – jos keholla ei muka ole sukupuolta, niin miksi transihmiset kärsivät dysforiasta ja haluavat muokata kehoaan?

Emme keskity ajamaan transsukupuolisten asioita, sillä olemme LHB-järjestö, mutta tietenkin kannatamme heidän oikeuttaan elää elämäänsä ilman syrjintää, kiusaamista tai väkivaltaa, samalla lailla kuin kannatamme kaikkien ihmisten ihmisoikeuksia.

Anonyymi: Esimerkkeinä transsukupuolisista, jotka eivät kannata sukupuolen muuttamista ilmoitusasiaksi: suomalainen transmies ja bloggaaja Tulenhenki, joka on kirjoittanut blogiinsa itsemäärittelyn ongelmista  ja myös kertonut ymmärtävänsä, miksi LHB-Liittoa tarvitaan sekä brittiläinen aktivisti Debbie Hayton.

QX: Pitäisikö sukupuolenkorjauksen haitoista ja vaikutuksista elämään puhua enemmän?

Linda: Totta kai. Transsukupuolisilla ja heidän läheisillään on oikeus saada tietoonsa kaikki tieto, jota sukupuolenkorjaushoidoista on olemassa. Hormoniblokkerit (puberteetin jarrutushoito) on äskettäin kielletty Briteissä alle 16-vuotiailta ja Ruotsissa alle 18-vuotiailta, koska niiden vaikutuksista ei ole vielä riittävästi tietoa.

Lue lisää: ”En vaihtaisi sukupuoltani nyt”

Lue lisää: ”Toivon, etten olisi koskaan lähtenyt transprosessiin”

Iiris: Minusta olisi hyvä tuoda esiin, että sukupuoliristiriitaa kokevista lapsista suurin osa lakkaa iän myötä kokemasta sukupuolidysforiaa ja kasvaa onnellisiksi homoseksuaaleiksi.  Sukupuolenkorjauksen pitäisi olla vain aikuisten juttu, ja on vastuutonta lobata nuorille suunnattujen kehoa muokkaavien hoitojen puolesta. (Linkki Duodecim-lehteen)

Ei ole aikuistenkaan kohdalla aivan selvää, ketkä hyötyvät kokeellisista hoidoista ja ketkä ei, joten ennen kaikkea toivon lääketieteen ammattilaisten ottavan vastuun tutkimuskirjallisuuden (joka tosin on vielä vajavaista sekä laadultaan että määrältään) seuraamisesta ja potilasryhmän tarkasta seulomisesta, jotta mahdollisimman harva katuisi sukupuolenkorjaustaan. Ja toki näille potilaille tulee kertoa sukupuolenkorjauksen vaikutuksista mahdollisimman realistisesti, mainiten sekä parhaat että pahimmat mahdollisuudet. Sukupuolenkorjaus ei tutkimusten mukaan paranna masennusta ja ahdistusta, vaikka saattaakin helpottaa dysforian kokemusta. Hehkuttavissa lehtijutuissa, joissa kerrotaan kaikkien mahdollisten psyykkisten ja sosiaalisten ongelmien kadonneen saman tien transition myötä, on valheellisen mainonnan makua.

En kannata potilasturvallisuuden vaarantavaa lähestymistapaa, jossa kaikki saisivat päättää kehonmuokkaushoidoistaan itse. Se tuottaisi paljon vahinkoa niille ihmisille, jotka kärsivät sukupuolidysforiasta, mutta joiden dysforian taustalla onkin esimerkiksi psykoosi, persoonallisuushäiriö, syömishäiriö tai traumoja ja dissosiaatiota.

QX: Leena Krohn totesi huhtikuussa Ylen haastattelussa: ”Filosofisesti se näkemys, että ihmisen sukupuoli on mielessä eikä lihassa ja materiassa, edustaa äärimmäistä idealismia. Te olette ilmeisesti samalla kannalla?

Miten aiotte haastaa tämän näkemyksen ja samalla tukea transihmisiä ja nonbinäärejä, onko tämä mahdollista edes?

Linda: Transsukupuoliset ansaitsevat parasta mahdollista tutkimustietoon perustuvaa hoitoa. Lapsia, jotka eivät noudata stereotyyppisiä sukupuolirooleja, ei saa lääkitä, koska on todettu, että suuri osa näistä lapsista kasvaa aikuisiksi lesboiksi ja homoiksi eikä enää aikuisena kärsi sukupuoliristiriidasta. Näitä lapsia täytyy tukea psykososiaalisesti, ja hoitaa alla piileviä ongelmia, jos sellaisia on. Kannatamme kovasti Suomen mielenterveyspalveluiden parantamista sekä LHB-ihmisille että heteroille ja kaikille transihmisille. Aikuisilla transsukupuolisilla pitäisi olla samanlainen oikeus käydä läpi lääketieteellisiä hoitoja tai plastiikkakirurgiaa kuin muillakin aikuisilla naisilla ja miehillä. Muiden ihmisten ihmisoikeuksia täytyy kuitenkin suojata, ja transsukupuoliset eivät voi saada etuoikeuksia yhteiskunnassa.

Iiris: Sana sukupuoli tarkoitti yleensä ennen biologista sukupuolta eikä sisäistä sukupuoli-identiteettiä. Sukupuolen samaistaminen nimenomaan identiteetiksi on tuoretta viime vuosien kehitystä. Minä haluan pitää nämä käsitteet selvinä, ja näin ollen on niin, että ihmisen sukupuoli on kehossa, vaikka sukupuoli-identiteetti taas olisikin abstraktina ajatuksena tai tunteena aivoissa tai sydämessä tai sielussa. Olen siis samaa mieltä Leena Krohnin kanssa. Judith Butlerin alkuperäiset teoriat sosiaalisen sukupuoliroolin performatiivisuudesta olivat minusta mielenkiintoisia, mutta en kannata sitä, miten Butleria on tulkittu tai mitä hän on myöhemmin sanonut.

On hassua, että biologisen sukupuolen todellisuudesta puhumiseen suhtaudutaan tietyissä piireissä kuin jumalanpilkkaan. Sukupuoli-identiteetin käsite itse asiassa muistuttaa aika paljon kuolemattoman sielun käsitettä: jotkut väittävät, että aivan kaikilla on se, vaikka sitä ei voi mitenkään todistaa, ja närkästyvät, jos joku ei myönnä omaavansa sitä. Minulla ei ole sukupuoli-identiteettiä, minulla on vain naisen keho, ja minä olen kehoni.

”Sukupuoli-identiteetin käsite itse asiassa muistuttaa aika paljon kuolemattoman sielun käsitettä”

Haluamme nostaa esiin muun muassa niiden ihmisten kokemuksia, jotka elävät tai ovat eläneet sukupuolidysforian kanssa päätymättä silti kehoa muokkaaviin hoitoihin, tai jotka ovat hoitojen jälkeen muuttaneet mieltään, sillä tällaisia tarinoita ei kuule juuri missään. Useita tällaisia ihmisiä on mukana LHB-Liiton toiminnassa.

Vaikka me emme järjestönä keskity niiden henkilöiden asioihin, jotka ovat päätyneet lääketieteelliseen transitioon ja ovat onnellisia valinnastaan, emme toki aja myöskään lääketieteellisten hoitojen kieltämistä, ja tietysti haluamme, että transihmisillä on samat perus- ja ihmisoikeudet kuin muillakin.

Kysymyksesi saa miettimään, mitä “tukeminen” tarkoittaa ja millä tavoin meidän pitäisi tukea muita kuin kohderyhmäämme. Vertaistukea transitioon ja infoa käytännön asioista transsukupuoliset ja muunsukupuoliset saavat omista järjestöistään. Nykypäivänä peräänkuulutetaan tosi paljon myös “validaatiota”, eli sosiaalisen hyväksynnän osoituksia ja ihmisen valintojen kehumista. Kaikkihan sitä janoavat, varsinkin jollain tapaa normista poikkeavat ihmiset, mutta itse vähän jo ihmettelen vallitsevaa self-care – tai self-help -kulttuuria, jossa on tärkeää toistella muille “sinä olet validi” ja “sinä olet upea”, ja jossa pidetään ihan normaalina, että ilman jatkuvaa ulkoista validaatiota ihminen romahtaa psyykkisesti. Eihän aikuisen, tasapainoisen ihmisen pitäisi tarvita jatkuvaa ulkoista hyväksyntää voidakseen hyvin. Eikä oikeastaan ole kenenkään velvollisuus olla jatkuvasti validoimassa muita.

Minä ajattelisin, että pitkällä tähtäimellä paras tapa tukea nonbinääreiksi tai muunsukupuolisiksi identifioituvia on taistella sukupuolirooleja vastaan ja pyrkiä häivyttämään sukupuoli ja sukupuoliroolit sieltä, missä sukupuolella ei tosiaankaan ole väliä. Arkipäivän esimerkkeinä: minä suosin paritanssiryhmiä, joissa ei pakoteta miehiä viejiksi ja naisia seuraajiksi, en jaa lastenvaatteita tyttöjen ja poikien väreihin ja kannustan naisia hakeutumaan miesvaltaisille aloille. En tiedä, onko tämä sellaista tukea, jota he kaipaavat, mutta sukupuoliroolien laventamiseen tai häivyttämiseen minulla ja muunsukupuolisilla lienee yhteinen intressi.

”Parasta on pyrkiä häivyttämään sukupuoli ja sukupuoliroolit sieltä, missä sukupuolella ei tosiaankaan ole väliä”