Kolumni. Hiv on niin katala virus, että aids-pandemia jyllää yhä vieläkin. 40 vuotta sitten alkoi tulla uutisia uudesta sairaudesta, joka näytti vaivaavan vain homomiehiä. Kun hiv-virus muutaman vuoden sisällä oli löydetty ja nimetty eläteltiin toiveita siitä, että rokote olisi käytössä jo muutamassa vuodessa. Kuten tiedämme, rokotetta ei ole vieläkään. Parhaillaan koronanpandemian torjunnassa hyväksi koettu mRna-teknologia on ensimmäisen koehenkilöistä koostuvan ryhmän testattavana, nähtäväksi jää joko viimein hiv-virus saadaan lopulta torjuttua. Tutkijat eivät kuitenkaan odota hiv-rokotteelle täyttä tehoa, viruksen monimutkaisuuden vuoksi rokotteen teho olisi ehkä 50-60%, 70% olisi jo ihme.

Täältä korkealta Maapallon pohjoisen huipun länsimaisesta hyvinvointivaltiosta katsottuna on helppo todeta, että aids ei ole mikään ongelma. Tämä ei ole totta. Aids-pandemia on yhä täällä; vuonna 2020 hiv-tappoi yhä  700 000 ihmistä, he olivat vain muualla. Heti itärajan takanakin on aivan toinen todellisuus.

Meillä on helppo ajatella, että hiviä ei enää edes ole. Ruotsinkielinen QX-lehti kertoo joulukuun numerossaan Gustavista, 23- vuotiaasta ruotsalaisnuorukaisesta, joka sai vuosi sitten tietää saaneensa hiv-tartunnan. Tarkemmat testit paljastivat, että hän oli ollut hiv-positiivinen jo useamman vuoden. Gustav Dellhem kertoo QX:lle, että hänellä oli kyllä ollut oireita, mutta hän ei vain ollut osannut kuvitellakaan että ne voisivat liittyä hiv-tartuntaan; hänellä oli kuumeilua, kurkkutulehduksia, ientulehduksia ja turvonneita imusolmukkeita, paino oli laskenut. Gustavilla ei ole mitään tietoa siitä keneltä tartunnan sai, hän uskoo, että tämäkään ei tartunnastaan tiennyt.

Rokotetta ei ole, mutta hiv-tartunnan kehittyminen aidsiksi on jo 25 vuotta pystytty estämään lääkityksellä, joka oikein otettuna takaa muuten normaalin elämän. Se on nyt myös Gustavin elämä, hän ottaa pillerin päivittäin eikä enää kaikkina päivinä muista edes olevansa hiv-positiivinen. Suomessa korkein oikeus on linjannut, että hiv-positiivisen ei tarvitse enää kertoa tartunnastaan kun virustasot ovat lääkityksellä niin alhaalla, että tartuntariskiä ei ole.

1980-luvulla aids leimattiin homomiesten vitsaukseksi. Ja homoyhteisössä se leimattiin vielä spesifimmin ”huorien ja narkkareiden” sairaudeksi, kuten totesi julkisesti tuolloin valtakunnan homojulkkis numero yksi, Monsieur Mosse.

Lue lisää: QX Gay-koulu jakso 5: Monsieur Mosse, Suomen ensimmäinen avoimesti gay

Niin lujaa media lietsoi homoruttoa, että tämä vastenmielinen termi on jäänyt elämään. Vielä ennen maaliskuuta 2020 oli useampien alle nelikymppisten vaikeata, todennäköisesti mahdotonta, käsittää millainen pelko aids-pandemian alkuvuosina vallitsi. Se oli hysteriaa: homomiehiä pidettiin liian vaarallisina toimimaan tietyissä ammateissa, kuten tarjoilijana tai keittiössä. Homo ei voinut mennä hierojalle, eikä hammaslääkäriin. Pelättiin, että jo samassa tilassa oleminen riittää hiv-tartunnan saamiseen – mikä vuoteen 1997 saakka oli kuolemantuomio, koska toimivaa lääkitystä ei ollut, vaikka ensimmäisiä lääkkeitä tulikin melko varhain 80-luvun lopulla.

Kuitenkin tuossa pelon ilmapiirissä homot jatkoivat elämää. Eivät kaikki, mutta varmaankin valtaosa. 90-luvun koittaessa pelon ja hysterian sijaan oli tullut varovaisuus: kondomi suojaa. Silti, mahdollinen riski saattoi nostaa hysterian pintaan, sillä aids-kuolemia ei suinkaan ollut eniten 1980-luvulla, vaan paljon myöhemmin: 2005 ja 2006 kumpanakin vuotena kirjattiin kaksi miljoonaa AIDS-kuolemaa, kun 1980-luvulla oltiin kymmenissä tuhansissa.

Hiv-tartuntoja on edelleen paljon, 2020 oli 1,5 miljoonaa uutta tartuntaa.

Uuden koronavariantin, omikronin, epäillään kehittyneen hiv-positiivisessa henkilössä. Viime viikolla tuli myös muita huolestuttavia uutisia: kymmenessä maassa on todettu lääkkeiden menettävän tehoaan hiv:tä vastaan. WHO on jo 2019 alkaen korostanut vaihtoehtoisen lääkityksen merkitystä.

Hivin suhteen on aivan liian aikaista huokaista. Hiv-lääkityksestä johdettu ennaltaehkäisevä PreP-lääkitys estää tartunnan lähes täydellisesti. Mutta pysyykö lääkkeiden teho? Tuleeko vihdoin rokote uuden teknologian myötä ja mikä on sen teho?