Keskustelua seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemasta eri etnisissä ryhmissä on Suomessa käyty varsin vähän ja kaikkein vähiten sitä on käyty meidän omasta pitkään maassa asuneesta romaniväestöstä. Sateenkaarihistoria-sivustolla julkaistu artikkeli, tuo esiin tämän räikeän puutteen.

Etnisiin ryhmiin mennessä seksuaali- ja sukupuoli-identiteetin elämään mahdollisesti tuomat epäkohdat ja ongelmat liittyvät monin tavoin kyseisen väestöryhmän asemaan yhteiskunnassa ja sen omaan kulttuuriin. Romaniyhteisöön liittyy vahva vaikenemisen kulttuuri seksuaalisesta identiteetistä.

Romaniväestöä ja sen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä kertovaa tutkimusta, historian selvitystä ei oikeastaan ole. Merkittäviä seikkoja lhbtq-ihmisten osalta ovat romaniväestön hallitsevat perinteet ja vahva usko jumalaan ja tarkemmin siihen Päivi Räsäsenkin kannattamaan vanhaan raamatuntulkintaa, että sukupuolia on kaksi ja homoseksuaalisuutta ei ole.

Englanninkielisellä sivustolla Romani Cultural & Arts Company on julkaistu useita puhuttuja tarinoita lhbtq-romaneilta.

Sateenkaarihistoria-sivustolla kuvaillaan romaninaisen elämää 1980-luvun Helsingissä, homobaarissa saattoi olla samanaikaisesti kymmenkunta romania, suurin osa naisia, romanimiehiä näkyi harvemmin. Joskus osa tuli perinteisesti pukeutuneina. Tämä oli hyvin rohkeaa sillä, homoravintolassa käynti oli vastoin romaniyhteisön sääntöjä. Toki 80-luvun Suomessa homobaareissa käyminen saattoi asettaa kenet tahansa vaikeuksiin perheensä kanssa tai työpaikalla.

Snellmanninkadulla piti romaninainen Many Faces -nimistä ravintolaa, jossa oli jonkin aikaa naisten bileet kerran kuussa 1990-luvulla.

Tällä viikolla on kansainvälinen rasisminvastainen viikko.