Suomen kuvalehti kirjoitti viime viikon numerossaan siitä, miten nuorisoaktivismia ohjataan Venäjällä valtiollisesti. Kuten Neuvostoliiton aikoina konsanaan. Artikkeli käsittelee Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Kristiina Silvanin väitöskirjatutkimusta valtiollisesta nuorisoaktivismista Venäjällä ja Valko-Venäjällä. Sen aineisto on kerätty pääosin vuosina 2016–2018.
Homopropgandan kieltävä lainsäädäntö tuli Venäjällä voimaan 2013. Teksti ei käsittele sitä isommin, mutta muutama huomio löytyy. Lainsäädäntö on toiminut ja näkyy asenteissa.
”Valitettavan yleinen mielipide on, että kyllä ihminen voi olla homo, kunhan pysyy kaapissa”, Silvan kertoo ja toteaa, että lähes kaikki myöntävät tuntevansa homoseksuaaleja ja ettei heillä itsellään ole ongelmia heidän kanssaan.
”Voi olla homo, kunhan pysyy kaapissa”
Monet Silvanin kohtaamat nuoret pitävät homoseksuaalisuutta opittuna ominaisuutena, jonka kehittymiseen oli vaikuttanut esimerkiksi ”homomyönteisten” tv-sarjojen katsominen.
Nuoria koulutetaan ymmärtämään ja tunnistamaan lännen pahat aikeet ja vaikuttamisyritykset. ”Perustotuuksia ovat, että ”länsi haluaa Venäjälle pahaa, se haluaa ryöstää Venäjän luonnonvarat ja käy Venäjää vastaan informaatiosotaa”.
Päivitetty 2022-10-04
