Viime kesänä Oskari Nivala meni naimisiin. Pridekuukauden aikana toukokuun häistä nousi kohu, sillä Oskari ja Jere vihittiin kirkossa, vihkimisen teki hänen äitinsä, joka on kirkkoherra. Kohu tuli, koska kirkko ei ole sallinut homoparien vihkimistä. Nuori miespari nähtiin otsikoissa.

Alkuviikosta Oskari kirjoitti Instagrammissa opiskelijoiden asemasta liittyen kaavailtuihin leikkauksiin. Ajankohtainen asia, joka on ollut mediassakin paljon esillä. Osa opiskelijoista protestoi leikkaussuuntelmia vastaan valtaamalla koulujaan. Osa opiskelijoista ymmärtää leikkauksia, kuten Yle nosti esiin muutama päivä sitten.

Opiskelijat eivät ole yhtenäisenä rintamana leikkauksia vastaan. Nykyinen kaiken keskustelun saastuttanut polarisaatio näkyy tässäkin aiheessa. Sen totesi yksi Ylelle kommentoinut: ”Jos menisin jotain sanomaan, minut lynkattaisiin aika nopeasti”.

Oskari lynkattiin, itse asiassa hänen lynkkauksensa oli vielä tätä kirjotettaessa keskiviikkona meneillään.

Oskari kirjoitti Instagrammissa  julkaisunsa somevaikuttaja Emmi Nuorgamilta saamasta huomiosta. Oskari kritisoi Emmiä turhan pelon levittämisestä todeten, että leikkaukset eivät suinkaan ole sellainen asia, joka veisi ”realistiset mahdollisuudet hyvälle elämälle”, kuten Emmi kuvasi.

Hallitusvastuun siirtyminen vasemmistolta oikealle on ottanut koville, se on tullut vaalien jälkeisenä aikana hyvin selväksi. Mediailmasto on sakenaan syytteitä perikadosta ja fasismista. Aivan kuin vasemmisto olisi poissa hallitusvastuusta ensimmäisen kerran tai pitkään aikaan, niin ei suinkaan ole. Toki kaavaillut muutokset kaikkinensa, etenkin työttömyysturvaan ja työelämään, ovat merkittäviä ja niistä pitääkin keskustella. Niistä pitää juurikin keskustella, ei levittää myrkkyä.

Oskari Nivalan Instagram-seuraajien määrä on melkoisen pieni reilut 1800. Emmi Nuorgamilla seuraajia on lähes 20 kertaa enemmän, 34 000.

Emmi kommentoi toisen Instagram-käyttäjän tilillä Oskarin tarinassaan julkaisemia päivityksiä. Kommentoinnissaan Emmi ei suinkaan keskittynyt substanssiin, vaan uppoutui syvälle Oskarin henkilöön pilkkaamalla tätä käytännössä etuoikeutetuksi paskiaiseksi. Oskarista leivottiin kelvoton kommentoimaan, temppu joka on sosiaalisessa mediassa valitettavan yleinen: alenna toinen ja ylennä itsesi. Tällainen ei tietenkään ole mitään keskustelua, vaan öykkäröintiä. Se on kiusaamista, jolla pyritään vaimentamaan eriävät mielipiteet. Vasemmistolaisesti ajatteleville, mikään ei vie vastapuolen vakuuttavuutta kuten osoittaminen oikeistolaiseksi – tai edes itseä oikeistolaisemmaksi.

Emmi etsi Oskarin profiilista seikkoja liittyen tämän opiskelu-uraan, urheilusuorituksiin ja parisuhteeseen, jotka sitten listasi osoittaakseen, että Oskari on oikeastaan vähintään luokkavihollinen ja siten epäkelpo kommentoimaan. Oskarin kritisoidessa tätä Emmi kielsi tehneensä mitään väärää, olihan aivan oleellista osoittaa mistä Oskari niin sanotusti tulee, eli oikealta, eli on itse asiassa vihollinen.

Metodi on tuttu populisteilta, pyöritellään sanoja suoraan mainitsematta, mutta vihjaamalla.

Nivalaa kuoppaamaan samaan ketjuun liittyi myös Eino Nurmisto, jolla on 13 000 seuraajaa.

”Emmit ja Einot ovat iso syy siihen, miksi välillä mietin, onko enää hyödyllistä edes yrittää osallistua keskusteluun”, kirjoitti Oskari kuvakaappauksen kera myöhemmin tiistaina.

Eino Nurmisto on yhdessä Laura Haimilan kanssa vihamielisimmin minua QX:n toimittajana kritisoineita somevaikuttajia. Tarkemmin sanottuna haukkuneista, sillä mitään rakentavaa kirjoittamieni tekstien kritiikkiä tai arvokasta keskustelua he ei eivät ole luoneet. Lauralla on yhdessä Emmin kanssa podcast.

”Lauran pyrkimyksenä on ymmärtää ja rakentaa siltoja, asettumatta kenenkään yläpuolelle. Hänen supervoimiaan ovat empaattisuus, inhimillisyys ja välittömyys”. Emmi ”onpalkittu yhteiskunnallinen vaikuttaja ja sanookin olevansa ammatiltaan maailmanparantaja”. Näin kerrotaan Nuorgamin ja Haimilan podcastin esittelyssä.

En tiedä missä todellisuudessa, mutta ei ainkaan tässä, missä minä elän empaattinen ihminen ja maailmanparantaja rynttää muita.

Nurmisto taas on puhunut kohtaamastaan kiusaamisesta mediassa. Se ei kuitenkaan oikeuta häntä kiusaamaan muita, päinvastoin. Siinä meidän valtakunnan ykköshomo.

Tiedätkö mitä seuraamasi vaikuttaja tekee sosiaalisessa mediassa? Yrityksen edustaja, tiedätkö millaisen somevaikuttajan toimintaa tuet?

Syksyn ajan on puhuttu paljon koulukiusaamisesta, eikä vain meillä Suomessa. On turha kuvitella, että lasten välinen kiusaaminen saataisiin kitkettyä, jos me aikuiset tuemme kiusaamista sosiaalisessa mediassa, kyllä lapset sen näkevät, siitä kuulevat.

Kun näin Oskarin saaman somekohtelun aloin voida pahoin, osaksi siksi, että olen itse kokenut samaa, samasta piiristä. Kun näen Haimilan tai Nurmiston televisiossa tai muuten esillä, voin pahoin. Niin tapahtuu kun on joutunut kiusatuksi.

On vaikea ymmärtää, miksi ilkeät ihmiset pääsevät aina vain esille, miksi he saavat niin paljon seuraajia, jotka siunaavat heidän vastenmielisen käytöksensä? Kiusaamisesta tulisi vaatia tilille siinä missä seksuaalisesta häirinnästäkin, molemmat jättävät pitkät jäljeet.

Jos ajatellaan myönteisesti, ehkäpä Emmi, Eino ja Laurakin haluavat hyvää tähän maailmaan. On kuitenkin vaikea ymmärtää, miten he kuvittelevat sitä syntyvän muiden ihmisten mollaamisesesta, polkemisesta ja mielipiteiden vaientamisesta.

Sosiaalisesta mediasta on tullut myrkkytynnyri, jonne Emmit, Einot ja Laurat jäävät pian keskenään, kun kukaan muu ei enää halua siellä edes yrittää pärjätä.

Olisi aiheellista kysyä, miksi Emmi, Eino tai Laura kuvittelevat, että on normaalia keskusteluun osallistumista tunkeutua mielipiteen esittäneen henkilöön ja pyrkiä hallitsemaan keskustelu sitä kautta, sen sijaan että keskittyisi asiaan.

Esimerkkinä olevassa Oskarin tapauksessa hänen henkilöhistoriallaan ei ole mitään tekemistä hänen esittämiensä seikkojen arvionnissa.

Se, että väittää henkilökohtaisten seikkojen tikun nokkaan nostamisen ja pyörittelemisen olevan ”tarpeen” on sama kuin väittäisi kaupan ovella myymäläetsivälle kiinni jäädessään vain unohtaneensa maksaa – niin toki tapahtuu varsin yleisesti, mutta tälle selitykselle sentään ymmärretään nauraa.

Vuosituhannen alkaessa kiusaaminen ja nöyryyttäminen olivat trendikästä: oli jopa ravintoloita, joissa henkilökunta kyykytti asiakkaita ja sitä juuri mentiin hakemaan, oli Heikoin lenkki tv-ohjelma. Nyt moinen ei tulisi kuuloonkaan, maailma on muuttunut. Ehkä myös some voisi muuttua?

Kysy itseltäsi, onko sinusta ok, että sosiaalisen median vaikuttaja on ilkeä? Jos haluat parempaa maailmaa, vaikuta vaikuttaajasi ja vaadi hänet tilille. Kiusaaja ei ole kelvollinen esikuva eikä roolimalli.

Tarvitsemme Me too -liikeen kaltaisen iskun sosiaalisen median öykkäreitä ja kiusaajia vastaan. Toisin kuin usein ihmismuistiin luottaneissa Me too -oikeudenkäynneissä tässä faktat ovat tavoitettavissa, netti ei unohda.

Ehkä piankin näemme lööpin Kiusaajien kopla kiinni. Toivoa on sillä vastarinta kytee, Oskarikin kertoi Instagrammissaan saaneensa paljon tukea odottamattomilta tahoilta.

Eriäviä mielipiteitä kestetään nyky-yhteiskunnassa yhä heikommin. Syynä lienee juuri sosiaalisen median harhatodellisuus. Sellainen törmäsi todellisuuteen äskettäin, kun mielipiteensä vuoksi Provinssi-festivaalilta poistetun kansanedustajan katsotaan joutuneen syrjityksi rikoslain perusteella. Festivaali vetosi arvoihinsa, nyt ne kohtaavat rikoslain.

Eino Nurmiston suunpieksentä ja minun mollaamiseni sosisaalisessa mediassa meni muutamia vuosia sitten niin yli, että tein hänestä rikosilmoituksen. Silloin se ei kuitenkaan edennyt tutkintaan, poliisi katsoi kyseessä olevan ”arvoasetelman”. Sittemmin poliisikin on alkanut katsoa sosiaalisen median solvaamista tarkemmin.

Tähän loppuun sellainen disclaimeri, että tämä teksti on juttumuodoltaan kolumni, siksi tätä varten ei ole pyydetty keneltäkään kommenttia.

 

 

29.9.2023 klo 19 kuvituskuva vaihdettu.