Translakia vastaan äänestivät joka ikinen perussuomalaisten ja kristillisten kansanedustaja, kaikki olivat läsnä äänestyksessä sekä kokoomuksesta 10 kansanedustajaa. Kokoomuksen kymmenestä translain vastustajasta valtaosa, seitsemän, on mukana uudessa eduskunnassa.

Voimme odottaa, että perussuomalaisten ja kristillisten täydellinen transasian vastustus ei ole 2023 vaalien myötä mihinkään kadonnut.

Tällä matematikalla Orpon tällä hetkellä tavoitteleman nelikon muodostama hallitus olisi vähintään 53 prosenttisesti transvastainen: 58/109 kansanedustajasta, kun huomioidaan perussuomalaisten ja kristillisten yhteenlasketut 51 kansanedustaja ja kokoomuksen seitsemän translakia vastaan äänestänyttä. Kokoomuksen uusien tulokkaiden kanta on epäselvä.

Tämä verrattuna Marinin hallituksen 74 prosenttiin (87/117 kansanedustajasta oli läsnä äänestämässä translain puolesta). Keskustan kansanedustajista yli puolet lipesi hallituksen riveistä, 18/30 äänesti vastaan tai oli poissa.*

Keskusta ja perusuomalaiset torppasivat translain etenemisen Sipilän hallituksessa – ja translain äänestyksen tuloksen perusteella kokoomuksella ei ollut mitään isommin sitä vastaan. Me muistamme vielä kokoomuksen pelin ihmisoikeuksilla, kun Jyrki Katainen antoi hallitusneuvotteluissa periksi kristillisten Päivi Räsäselle ja poisti tasa-arvoisen avioliittolain hallitusohjelmasta. Me muistamme kokoomuksen Anne Holmlundin pistämässä kapuloita avioliittolain hyväksymiselle vain 10 vuotta sitten.

Esimakua on jo saatu perussuomalaisten puheenjohtajan ja mahdollisen tulevan merkittävän ministerisalkun haltijan suusta. Riikka Purra totesi viime kesänä drag queenien satutunneista ja sukupuolista aivan kuten ääroikeistolainen ja anti-gender-liikkeet tänä päivänä kaikkialla toteavat.

Hyvinvointiyhteiskunta on sosiaalidemokraattien ja keskustan luomus. On totta, että se tarvitsee remonttia tulopohjan rapautuessa ja muiden muutosten tullen, mutta ne eivät vaadi tinkimään ihmisoikeuksista.

Kaikki länsimaat, Suomi mukaanlukien, ovat tällä hetkellä käytännössä sodassa totalitarismia vastaan, se mielletään yleisesti myös taisteluksi arvoista, joista tärkeimpiä ovat ihmisoikeudet, joilla Venäjä (ja Kiina, Iran) pyyhkivät pöytää. On paitsi outoa ja ikävää, myös vaarallista, että meidän rajojemme sisäpuolella on näitä samansuuntaisia voimia, etenkin kun Orpon nelikko on imagollisesti hyvin isänmaallinen kokoonpano. Ehkä se on sitä universumin ironiaa, ehkä meidän pitäisi ymmärtää, että emme lopulta ole itsekään mitään pyhimyksiä. Ainakaan kaikki meistä.

Aikojen merkki sekin, että Orpon ensimmäiseen yritykseen Säätytalolle valittu joukko kipuilee oikeistohallitus termin käytöstä. Identiteetti tuottaa kipua. Kysymys onkin, mitä ovat teot jos, ja kuten todennäköiseltä näyttää, valtaan päästään. Perusuomalaiset ja kristilliset tuskin pystynevät pitämään hlbt-fobiaansa kannen alla, joten on rkp:stä ja kokoomuksen ihmisoikeuksia kunniottavasta valtaosasta kiinni pysyykö oikeistohallitus kasassa, jos sellainen syntyy.

 

*Lisätty vertailu.