Ugandan presidentin allekirjoitettua uuden homovastaisen lain Maailmanpankki päätti aiemmin elokuussa älä enää lainaa rahaa maalle. Laki muiden muassa määrää kuolemanrangaistuksen samaa sukupuolta olevien kanssa useita kertoja seksuaalisessa kanssakäymisessä olleille, sekä sisältää absurdeja ilmiantosäännöksiä ja kiellon jakaa tietoa.

Ugandan hlbtqi-aktivistit ja ihmisoikeustaistelijat ottivat Maailmanpankin päätökseen ilolla vastaan.  SMUG-järjestön johtaja Frank Mugisha vaatii yhdessä lausunnossaan lain kumoamista kokonaan.

Ankaran kansainvälisen kritiikin jälkeen terveysministeri Jace Aceng,  uuden lain vankkumaton kannattaja, on yrittänyt vastustaa kritiikkiä sanomalla, että terveyspalvelun ei pitäisi joutua ilmiantamaan hoitoa hakevia homoja, biseksuaaleja ja transsukupuolisia ihmisiä.

– Kuten kaikissa maissa, ministerien lausunnot eivät mitätöi lakeja, toteaa Mugisha. Ainoa tapa edetä nyt on, että Ugandan tuomioistuimet puolustavat perustuslakiin kirjattua syrjimättömyyden periaatetta ja toteavat kiireellisesti lain olevan perustuslain vastainen.

Kun yhdeksän vuotta sitten Ugandan parlamentti hyväksyi lähes samansisältöisen lain ja  presidentti allekirjoitti sen , SMUG ja Frank Mugisha onnistuivat lakimiesten avulla kumoamaan lain korkeimman oikeuden päätöksen kautta.

Maailmanpankin päätökseen suhtautuu myönteisesti myös amerikkalaisen hlbtq+ -järjestö OutRightin toiminnanjohtaja, ruotsalainen Maria Sjödin.

– Ugandan hallitus estää homoseksuaalisuuden vastaisella laillaan hlbtq-vähemmistöä saamasta palveluja, asuntoa, koulutusta ja osallistumista yhteiskuntaan. OutRight on tyytyväinen Maailmanpankin päätökseen pitää kiinni sitoumuksestaan ​​inklusiivisuuteen ja syrjimättömyyteen. Toivottavasti Ugandan hallitus, kuten muutkin samanlaisia ​​lakeja harkitsevat hallitukset, tulevat ymmärtämöön, että kehittäminen voi olla menestys vain, jos ketään ei jätetä jälkeen.

Sjödinillä on myös varoitus muiden maiden poliittisille johtajille.
– Pankin päätös Ugandassa perustui globaaleihin normeihin, ne koskevat kaikkia maita. Muiden maiden poliittisten johtajien, jotka harkitsevat samanlaisia ​​lakeja, tulisi kysyä itseltään, tuleeko syrjivien lakien hyväksymisestä este heidän maansa osallistumiselle globaaleihin kehitysohjelmiin.